Kallio- ja maaperän tutkiminen on keskeinen osa sekä pumppuvoimalaitoshankkeemme suunnittelua että ympäristövaikutusten arviointia (YVA). Maaperää tutkitaankin useilla eri menetelmillä ja useissa eri vaiheissa hankkeen aikana. Tarvitsemme maan tarkkaa tuntemusta, sillä mahdollinen pumppuvoimalaitos vaatii perustuksiltaan paljon: maaperä kannattelisi yläaltaan vettä ja patoja ja kallio maanalaisia tunneleita sekä voimalarakenteita.
Swecon kallioperägeologi Vesa Toropainen suunnittelee hankkeemme kallio- ja maaperään liittyviä tutkimuksia.
”Maa- ja kallioperän tutkiminen on pitkäjänteinen ja monivaiheinen kokonaisuus, jossa eri ajankohtina ja eri menetelmillä tehdyt tutkimukset täydentävät sekä tarkentavat toisiaan. Teemme tutkimuksia sekä suunnittelutyötä että ympäristövaikutusten arviointia varten. Tänä syksynä keskitymme YVA:n yhteydessä erityisesti mallintamaan pohjavesien virtaamia sekä maaperän ominaisuuksia allasalueella”, Toropainen kertoo.
Miten maaperää tutkitaan?
Maaperän tutkiminen aloitettiin jo viime talvena maatutkaluotauksilla. Moottorikelkan perässä vedetyllä laitteistolla luodattiin Askanaavalle suunnitellun varastointialtaan aluetta. Luotauksella saatiin yleiskuvaa maaperän kerroksista, mutta tänä syksynä aiemmin kerättyä tietoa ryhdytään täydentämään ja tarkentamaan tutkimalla, mitä pinnan alla on.
”Olemme suunnitelleet luodatuille linjoille tutkimuspisteitä, ja nyt aloitamme tarkemmat tutkimukset näistä kohdista. Pisteistä saatua tietoa verrataan maatutkauksesta saatuun tietoon: pitävätkö siitä tehdyt alustavat tulkinnat paikkansa? Tämä tieto toimii meille ikään kuin karttana laajalla tutkimusalueella, ja ohjaa meitä siinä, mistä pitää tutkia lisää”, Toropainen selittää.
Tutkimuspisteistä selvitetään mitä maalajeja pinnan alla on, turvekerroksen paksuus sekä maaperän vedenjohtavuus, eli miten pohjavesi liikkuu alueella ja sen ulkopuolella. Käytössä on kolme eri tutkimusmenetelmää jokaisella pisteellä:
- Maaperän paksuus eli kalliopinnan syvyys selvitetään poraamalla: missä syvyydessä kallio tulee vastaan?
- Maaperän kerroksia ja kantavuutta tutkitaan kairakoneen kairatangolla. Maaperän antamasta vastuksesta selviävät maalajikerrosten paksuudet, esimerkiksi missä turve loppuu ja missä tiiviimpi maalaji alkaa.
- Maalajinäytteet otetaan putkinäytteenottimella, joka on halkaisijaltaan noin 10 cm leveä ontto putki. Putkella otetuille näytteille tehdään laboratoriotutkimukset, jossa selviää muun muassa tarkka maalaji ja sen vedenjohtavuus.
Eri tutkimustavoilla saaduista tuloksista rakennetaan 3D-malli alueesta.
Syksyllä Askanaavan maastoissa tapahtuu paljon – myös ranta-alueella ja -vesillä
”Luonnonkierto sanelee milloin ja miten maaperää voi tutkia. Sellaiset tutkimukset, jotka vaativat maastossa kulkemista pyritään tekemään alkusyksyllä, kun maa on kuivimmillaan ja siten liikkumisemme aiheuttaa vähiten jälkiä luontoon. Alkusyksyllä maastossa voikin nähdä jalan kulkevien tutkijoiden lisäksi tela-alustaisia kairakoneita sekä mönkijöitä ja metsäteillä työmaa-ajoneuvoja. Tutkimusryhmät liikkuvat aina vain sellaisilla alueilla, joiden maanomistaja on antanut siihen luvan”, Vesa Toropainen kertoo.
Mahdollisen allasalueen maaperätutkimusten lisäksi syksyllä tehdään myös alustavia kallioperätutkimuksia, joilla luodataan kallioperää ja sen rikkonaisuutta. Tätä geofysikaalista tutkimusta tehdään erityisesti mahdollisten maapatojen ja tunneleiden linjoilla. Linjalle tuodaan pitkä kaapeli, jonka avulla mitataan sähkövirran kulkua kallioperässä. Alustavalla tutkimuksella selviää mistä kallioperää on syytä tutkia tarkemmin kairauksilla.
Syksyn aikana allasalueelle asennetaan myös huomioväreillä merkittyjä pohjavesiputkia, joilla tutkitaan pohjaveden luonnollista tasoa. Askanselän rantavesistön alueella tehdään veneestä viistokaikuluotausta osana vesiarkeologisia selvityksiä. Lisäksi vesialueen maaperää ja kalliosyvyyttä tutkitaan tutkimuslautalta tehtävillä kairauksilla. Myös Ranta-Askanaavan aluetta tutkitaan suunnitellun tunnelin suuaukon ja pohjakanaalin kohdilla.
”Tutkijoita ja tutkimuslaitteita voi kohdata pitkin syksyä eri alueilla. Heillä voi olla kuitenkin kuulosuojaimet päässä ja tutkimuslaitteistot käynnissä, joten kannattaa odottaa, että saatte katsekontaktin ja koneet ovat pysähtyneet, jotta voitte turvallisesti ryhtyä juttusille,” Toropainen kehottaa.