Sota avasi silmät. Toimitus- ja huoltovarmuus ovat saaneet yhä enemmän painoarvoa energiapoliittisessa keskustelussa Venäjän aggressiivisen hyökkäyssodan vuoksi.
Sähköjärjestelmän tasapainoon on pureuduttu myös maa- ja metsätalousministeriön tilaamassa selvityksessä, jossa
● tutkittiin vesivoiman merkitystä sähköjärjestelmälle ja
● selvitettiin muun muassa merkittävimmät vesistöalueet.
Selvityksen teki konsulttiyhtiö Ramboll Finland.
Petteri Kuuva, teollisuusneuvos, työ- ja elinkeinoministeriö: ”Selvitys on ansiokas. Siinä arvioidaan vesivoiman hyötyjä laajasti, eikä vain perinteisesti katsota esimerkiksi sähkötehoa.”
Varmistava kokonaisuus. Selvityksessä korostuu vesivoiman merkitys toimitus- ja huoltovarmuuskriittisenä tuotantomuotona.
● Vesivoimaa on hajautetusti ympäri maan.
● Vesivoiman kolme tärkeää ominaisuutta: säätökyky, luotettava sähköntuotanto ja inertia (kyky vastustaa äkillisiä muutoksia sähköverkon taajuudessa).
Häiriötilanteessa ja sään mukaan nopeasti muuttuvissa tuotantotilanteissa vesivoimalaitos on ylivertainen muihin tuotantomuotoihin verrattuna.
1. Se kykenee nopeasti säätämään sähköntuotantoaan ja näin tasapainottamaan tuotannon ja kulutuksen. 2. Laitos voi tarvittaessa irtautua kokonaan sähköverkosta.
”Jos käy kaikkein vakavin tilanne eli maanlaajuinen sähkökatko, vesivoimasta saadaan siemensähkö, jonka päälle voidaan lisätä kulutusta ja tuotantoa.”
Merkittävimmät vesivoimakohteet. Vesivoimalaitoksia ei pidä tarkastella yksittäisinä laitoksina vaan kokonaisuuksina. Selvityksessä käytetyt kriteerit jakautuvat viiteen kategoriaan: sähköntuotanto, käytettävyys, säätökyky ja aktiivisuus, huoltovarmuus ja voimalaitoskokonaisuus.
● Tärkeimmät vesistöalueet: Kemijoki, Oulujoki, Vuoksi, Kymijoki, Kokemäenjoki ja Iijoki.
● Tärkeimmät jokiuomat: Oulujoki, Ala-Kemijoki, Kitinen, Iijoki, Keski-Kemijoki, Kokemäenjoki, Kymijoki ja Vuoksi.
● Jokiuomilla on omat vahvuutensa. Oulujoki ja Iijoki ovat suhteessa merkittäviä kaikilla osa-alueilla.
● Iijoen vesistöalueen voimalaitoskokonaisuus on voimalaitosmäärään suhteutettuna hyvin merkittävä osa suomalaista vesivoimaa. Vesistöalue korostuu myös säätökyvyssä.
”Listauksessa nousee myös pieniä vesivoimalaitoksia kärkipäähän. Voimalan merkitys sähköjärjestelmälle ei siis määräydy pelkästään sen tuottaman tehon kautta.”
”Jotta Suomi säilyisi hyvänä paikkana asua” – vesivoima luo muutakin kuin sähköä
Tärkeä tasapainottaja. Vesivoiman osuus sähköntuotannosta vaihtelee vuosittain vesitilanteen mukaan.
● Vesivoima tuottaa noin 18 % suomalaisten sähköstä.
● Vesivoimalla on entistä tärkeämpi rooli puhtaana ja säätökykyisenä sähköntuotantomuotona.
Petteri Kuuva, teollisuusneuvos, työ- ja elinkeinoministeriö: ”Vesivoiman merkitys korostuu, kun sääriippuvaisten tuotantomuotojen määrä kasvaa sähköjärjestelmässä.”
Tuuli- ja aurinkosähkön lisääntyminen haastaa järjestelmän tasapainoa.
”Kun samaan aikaan fossiilista, säätävää sähköntuotantoa on ajettu alas ja Venäjän tuonti tyrehtynyt, joustoa sähköjärjestelmään tarvitaan muualta.”
Mikä avuksi? Sähköjärjestelmän toimivuuden varmistamiseksi tarvitaan useita tasapainottavia keinoja:
1. Säätövoima: Vesivoima vastaa noin 70 prosentista sähköntuotannon tasaustarpeesta vuorokausitasolla.
2. Kulutusjoustot: Suurten teollisten sähkönkuluttajien ja kotitalouksien kulutuksen joustaminen.
3. Varastointiratkaisut: Esimerkiksi sähköakut ja tulevaisuudessa myös pumppuvoimalaitokset.
Hyvinvoinnin tae. Suomalaista vesivoimaa kartoittaneessa, maa- ja metsätalousministeriön tilaamassa Rambollin selvityksessä ei löydetty yhtään tuotantomuotoa tai varastointiteknologiaa, joka voisi korvata vesivoiman kustannustehokkaasti.
”Jos vesivoimaa ei olisi, näkyisi se sähkön hinnassa ja sitä kautta investoinneissa, joita Suomeen kipeästi tarvitaan. Lopulta tämä tuntuisi valtion taloudessa ja meidän kaikkien hyvinvoinnissamme.”
”Vesivoima on yksi tärkeä tekijä siinä kokonaisuudessa, että Suomi säilyy hyvänä paikkana asua.”
Tulevaisuus. Suomen hallitus tavoittelee puhdasta uutta talouskasvua. Tämä edellyttää
● puhdasta uutta sähköntuotantoa
● olemassa olevan, joustavan tuotannon toimintaedellytyksistä huolehtimista.
”En ajattele, että uusia voimalaitoksia alettaisiin rakentaa suojeltuihin vesistöihin, mutta voidaanko jo rakennettuja vesistöjä hyödyntää tehokkaammin? Ja miten huolehditaan, että olemassa oleva vesivoima säilyy säätökykyisenä ja sitä voidaan hyödyntää jatkossakin?”
Haastattelu on julkaistu ensimmäisen kerran MustReadin uutiskirjeessä 25.9.2025 osana Pohjolan Voiman ja MustReadin yhteistyötä.
Kuva: Aleksi Malinen / TEM