Pakkasta riittää. Suomen talvi on tänä vuonna ollut juuri sellainen, joka haastaa energiajärjestelmäämme: kylmä ja tyyni. Lisäksi tuulivoiman tuotantoa ovat kiusanneet poikkeukselliset turbiinien jäätymisongelmat.
Tämä kaikki näkyy yhteistuotantolaitoksilla.
Eero Niemitalo, toimitusjohtaja, Pohjolan Voiman tytäryhtiö Porin Prosessivoima: ”Yhteistuotannon kautta on tuotettu nyt myös paljon sähköä. Tämä talvi on hyvä osoitus siitä, miten tärkeä yhteistuotannon rooli on koko energiajärjestelmällemme.”
Mikä yhteistuotanto?
- Yhteistuotanto tarkoittaa lämmön ja sähkön samanaikaista tuottamista samassa voimalaitoksessa.
- Porissa voimalaitos tuottaa kaukolämpöä Porin asukkaille ja prosessilämpöä alueen teollisuudelle. Lisäksi laitos tuottaa sähköä verkkoon.
”Yhteistuotanto on siinä nerokas, että sieltä saadaan lämmön lisäksi sähköä juuri silloin, kun sitä eniten tarvitaan, eli yleensä kylmällä säällä. Tämän tasapainottamisen lisäksi yhteistuotantolaitoksia on vuosien varrella kehitetty entistä säätökykyisemmiksi.”
Toiminta- ja huoltovarmuuden tae. Yhteistuotannolla on Suomessa pitkä historia, ja teknologiaa on kehitetty vuosikymmeniä.
Yhteistuotannon etuja:
- energiatehokkuus ja kova hyötysuhde
- laitoksia on hajautetusti ympäri maata
- polttoaine on usein kotimaista, ja se saadaan läheltä
- teollisuuden, esimerkiksi paperin ja sellun valmistuksen, sivuvirtojen hyötykäyttö.
”Voimalaitokset ovat toimintavarmoja ja luotettavia. Ne tuottavat lämpöä ja sähköä monenlaisilla polttoaineilla. Jos esimerkiksi jonkun polttoaineen saatavuus heikkenisi yhteiskunnallisen tai muun häiriön vuoksi, se voitaisiin todennäköisesti korvata toisella. Yhteistuotanto voisi edelleen jatkaa normaalia toimintaansa.”
Ei korvattavissa. Suomessa on viime vuosina puhuttu yhteistuotannosta luopumisesta muun muassa kaukolämmöntuotannon sähköistymisen myötä.
”On muistettava, että yhteistuotantolaitokset ovat viimeisimpiä merkittäviä säätäviä elementtejä järjestelmässämme, eikä niille ole olemassa tänä päivänä korvaajaa.”
Pystyykö yhteistuotanto vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin? ”Laitokset ovat aina mukautuneet ajan vaatimuksiin”
Uudistumiskyky. Polttamiseen perustuvat yhteistuotantolaitokset ovat uudistuneet voimakkaasti viime vuosina.
Monilla voimalaitoksilla on panostettu
- energiatehokkuuteen
- tuotannon joustavuuteen.
Eero Niemitalo, toimitusjohtaja, Porin Prosessivoima: ”Porin biovoimalamme yhteyteen valmistui lämmöntalteenottolaitos reilu vuosi sitten. Uusi laitos hyödyntää biopolttoaineiden savukaasuissa olevaa energiaa.”
- Laitoksen myötä Porin alueen kaukolämmön tuotannon hiilidioksidipäästöt vähenevät noin 1 000 tonnia vuodessa.
- Turpeen käytöstä on luovuttu voimalaitoksen polttoaineena.
- Lämmöntalteenottolaitoksesta saatu vuosittainen energia vastaa noin 160 kerrostalon tai 5 000 pientalon vuosittaista kaukolämmön tarvetta.
”Historia on osoittanut, että yhteistuotantolaitokset ovat muuntautumiskykyisiä, ja ne pystyvät vastaamaan ajan haasteisiin. Uskon, että ne pystyvät siihen tulevaisuudessakin.”
Uunituore satsaus. Suomessa on viime vuosina investoitu voimakkaasti sähkökattiloihin. Sellainen on rakenteilla myös Poriin.
- Kattila valmistuu nykyisen voimalaitoskokonaisuuden yhteyteen ensi kesänä.
- Sähkökattila varmistaa ja tehostaa energian tuotantoa sekä vähentää polttoaineen tarvetta. Voimalaitoksen päästöt pienenevät entisestään.
- Sähköhöyrykattilan avulla pystytään tuottamaan sähköjärjestelmää vakauttavaa säätövoimaa.
- Lisäksi sähkökattilalla voidaan tuottaa voimalaitoksen energia silloin, kun pääkattilalle tehdään vuosihuoltoa.
”Sähkökattila on osa tulevaisuuden visiotamme uuden sukupolven energiajärjestelmästä. Se on hyvin joustava järjestelmä, jossa lämpöä tuotetaan sähköllä silloin, kun se on järkevää koko Suomen kannalta.”
”Myös yhteistuotantolaitoksellamme on sähkökattilan rinnalla tärkeä rooli tulevaisuudessa. Yhteistuotanto säilyy joustavana elementtinä, etenkin talvipakkasilla, vaikka sen rinnalle tulee muitakin tuotantomuotoja.”
Mitä huomioitava?
”Energiantuotantoon ei pitäisi tuoda lisäsääntelyä tai uusia tukimekanismeja, jotka syövät yhteistuotannon kannattavuutta. Hyvää ja toimivaa järjestelmää ei pidä hävittää.”
Haastattelu on julkaistu ensimmäisen kerran MustRead Energy -uutiskirjeessä 4.2.2026 osana Pohjolan Voiman ja MustReadin yhteistyötä.
Kuva: Pori Energia Oy