Huolestuttavaa puhetta. Sähkö on ollut viime vuodet Suomen valttikortti. Suomalainen sähkö on
- puhdasta
- luotettavaa
- edullista.
Tällä yhdistelmällä houkutellaan Suomeen kansainvälisiä investointeja, kuten datakeskuksia. Samalla on osaltaan huolehdittu kotimaisen teollisuuden kilpailukyvystä. Tulevaisuudessa voi olla toisin.
Ilkka Tykkyläinen, toimitusjohtaja, Pohjolan Voima: ”Markkinaehtoisuutta haastetaan nyt kovasti, sillä sähkön alhainen hinta ei kannusta investoimaan. Lisäksi päättäjien puheet uuden sähköntuotannon erilaisista tukimalleista ja hinnanvaihtelun tasaamisesta lamaannuttavat investointihalukkuutta entisestään.”
Suomessa on tuettu esimerkiksi uusiutuvia energiantuotantomuotoja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.
- Viime aikoina tukikeskustelu on laajentunut uusiutuvasta energiasta muuhunkin tuotantoon.
- Kyse on hyvin suurista tukisummista.
Yhteiskunnan tuki ei kuitenkaan ole kestävä malli sähkömarkkinoilla. Tulevaisuudessa joudutaan pahimmillaan tukemaan kaikkea sähköntuotantoa.Polku tähän on looginen, sillä sähköjärjestelmämme on kehittymässä suuntaan, jossa:
- Sään mukaan vaihtelevan tuotannon määrä jatkaa nopeaa kasvuaan.
- Säästä riippumattomaan ja joustavaan tuotantoon, kuten pumppuvoimaan, ei investoida.
- Nykyistä säävarmaa tuotantoa, esimerkiksi sähkön ja lämmön yhteistuotantoa, poistuu kannattamattomana.
- Sähkön toimitusvarmuus vaarantuu.
”Sähköjärjestelmämme haasteet ovat tällä hetkellä nimenomaan joustavuudessa, eli siinä, miten saamme sähköä myös esimerkiksi kylminä ja tyyninä pakkaskausina. Silti kaikki uudet keskustelunavaukset tuntuvat keskittyvän tuotantomuotoihin, jotka eivät lisää joustavuutta.”
Lopputulos kaukana haavekuvista. Jos nykymeno jatkuu, tulevaisuus ei näytä hyvältä:
- Kaikkea uutta sähköntuotantoa, myös joustoratkaisuja, joudutaan tukemaan.
- Markkinaehtoisuus murenee – tukien ja sääntelyn määrä kasvaa.
- Suomen sähköjärjestelmästä tulee kallis, tehoton ja ylisäädelty.
”Silloin ne toimijat, jotka suunnittelevat investointeja, odottavat tukia. Sen sijaan ne, jotka eivät usko tukiin, eivät investoi lainkaan. Ja jos olemassa oleva tuotanto ei saa tukia, sen kannattavuus murenee.”
Tavoitteeksi toimitusvarma ja kustannustehokas sähköjärjestelmä – miten siihen päästään?
Halvan hinnan houkutus. Sähkön hinta on Suomessa Euroopan alhaisimpia. Pörssisähkön hinta painui meillä viime vuonna negatiiviseksi useammin kuin missään muualla Euroopassa.
Ilkka Tykkyläinen, toimitusjohtaja, Pohjolan Voima: ”Me olemme tottuneet edulliseen sähköön, ja vihreän siirtymän on ajateltu vievän meitä entistä edullisempaan suuntaan.”
”Tässä kuviossa unohtuu se, että Suomi tarvitsee investointeja toimitusvarmaan ja säästä riippumattomaan joustavaan tuotantoon, mikä maksaa. Ja jos sitä rakennetaan tuilla, se maksaa todella paljon. Markkinaehtoisuus olisi kustannustehokkain ratkaisu.”
Hintojen vaihtelu ei ole sähköjärjestelmälle pahasta:
- Säädettävissä oleva, joustava tuotanto tarvitsee myös korkeita hintoja, jotta sitä kannattaa rakentaa.
- Jos sähkön hinnan ei anneta vaihdella, ei joustavaa ja toimitusvarmaa tuotantoa, kuten pumppuvoimaa, synny markkinaehtoisesti.
”Otsikoita syntyy aina silloin, kun sähkön hinta on korkealla. Sen sijaan kukaan ei kanna huolta siitä, kun hinta painuu miinukselle ja tuotannosta tulee kannattamatonta.”
Kylmä tosiasia: päättäjiltä tarvitaan nyt pitkäjänteistä ja ennakoitavaa päätöksentekoa, joka ulottuu yli vaalikausien.
”Hinnan vaihtelu pitää hyväksyä ja muistaa, että kuluttajille on tarjolla eri vaihtoehtoja, kuten pörssisähkö tai kiinteä sähkösopimus.”
”Kaikki poliittiset interventiot, kuten hintasääntely tai erilaiset tukimekanismit, ovat aina riski niin olemassa oleville kuin tulevillekin investoinneille.”
Tasapuolinen kohtelu. Sähköjärjestelmän toimitusvarmuus vaatii eri toimijoiden tasapuolista kohtelua.
- Jos edistetään uutta sähköntuotantoa, ei pidä unohtaa jo olemassa olevaa tuotantoa.
- Jos olemassa olevan tuotannon toimintaedellytykset heikkenevät, se tarkoittaa entistä kalliimpaa sähköjärjestelmää.
”Ydinvoima on tästä toimiva esimerkki. Yksityisellä rahalla rakennettu Olkiluoto 3 on ollut reilut kaksi vuotta kaupallisessa käytössä. Jos yksinomaan uutta ydinvoimaa lähdettäisiin nyt rakentamaan tukieuroilla, viesti markkinaehtoisille investoinneille olisi tyly.”
Haastattelu on julkaistu ensimmäisen kerran MustRead Energy -uutiskirjeessä 22.10.2025 osana Pohjolan Voiman ja MustReadin yhteistyötä.
Kuva: Akifoto