Pohjolan Voima jatkaa sitoumustaan energiatehokkuussopimukseen uudelle kaudelle 2026–2035. Kaikki konsernin yhtiöt olivat mukana aiemmalla kaudella ja sitoutuvat myös seuraavaan kauteen.
”Kestävän energiankäytön jatkuvalla kehittämisellä tähdätään muun muassa päästöjen vähentämiseen ja huoltovarmuuden, energiaomavaraisuuden sekä energiajärjestelmän tasapainon edistämiseen. Energiatehokkuudella tavoiteltava hiilidioksidipäästöjen vähentäminen kytkeytyy meillä Pohjolan Voimassa erityisesti luonnon monimuotoisuusohjelmamme tavoitteisiin”, Pohjolan Voiman vastuullisuuspäällikkö Katja Permanto sanoo.
Sopimukset ohjaavat energian tehokkaampaan käyttöön vapaaehtoisin keinoin
Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus on valtion ja elinkeinoelämän välinen, vapaaehtoisuuteen perustuva sopimus energian tehokkaasta käytöstä. EU:n energiatehokkuusdirektiivi määrittelee sitovat energiatehokkuustavoitteet ja sopimus on yhteinen keino kansallisen velvoitteen täyttämiseksi. Toiminnanharjoittajat liittyvät sopimukseen vapaaehtoisesti ja asettavat itse väli- ja lopputavoitteensa tulevalle kaudelle sekä raportoivat niistä vuosittain seurantajärjestelmään.
”Jokainen eri energiamuotoja tuottavista tuotantoyhtiöistämme on saavuttamassa kuluvan kauden tavoitteensa, mikä on mahtavaa. Ne määrittelevät itse tavoitteensa myös tulevalle kaudelle. Sähköä tuottavat yhtiöt asettavat sähkönkäytön ja -tuotannon tehostamistavoitteet. Lämpövoimayhtiöt asettavat tämän lisäksi primäärienergian käytön tehostamistavoitteet. Kaikilla tuotantoyhtiöillämme on käytössään energiatehokkuusjärjestelmä ETJ+ tai ISO 50001, mikä tuo energiatehokkuustyöhön systemaattisuutta. Järjestelmä edellyttää, että toimenpiteistä on oltava ’pankki’ ja se antaa raamit myös dokumentaatiolle”, Permanto kertoo.
Pohjolan Voiman ja sen tuotantoyhtiöiden energiatehokkuustoimien kirjo on laaja – ne voivat liittyä niin toimintatapoihin, kiinteistötekniikkaan kuin suoraan voimalaitosten koneistoihin. Merkittäviä polttoainesäästöjä on syntynyt esimerkiksi Porin Prosessivoiman savukaasun lauhduttimen avulla. Toisaalta tehokkuutta on parannettu myös kiinteistöjen kunnostamisella tai purkamisella, kehittämällä vesivoimaloiden automaatiota, tai sammuttamalla paineilmakäyttökohteita laitteiston ollessa poissa käytöstä. Koko kuluvan sopimuskauden säästöt selviävät vuoden lopussa, mutta esimerkiksi pelkästään vuonna 2024 tehdyt toimenpiteet Pohjolan Voiman tytäryhtiöissä säästivät sähköä, lämpöä ja polttoaineita yhteensä 104 GWh/a.
Energiatehokkuussopimuksilla on tärkeä rooli Suomen ilmasto- ja energiastrategiassa
Energiatehokkuussopimukset ovat vuosikymmenten saatossa vakiintuneet osaksi Suomen energiapolitiikkaa ja ne tukevat Suomen tavoitetta olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Nyt alkava sopimuskausi 2026–2035 on järjestyksessään neljäs.
Energiatehokkuussopimuksiin on sitoutunut laajasti valtionhallintoa ja eri toimialoja. Mukana ovat työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö, Energiavirasto, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Elintarviketeollisuusliitto, Energiateollisuus, Kemianteollisuus, Metsäteollisuus, Teknologiateollisuus, Kaupan Liitto, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa, Autoalan Keskusliitto, Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli, Kuntaliitto ja Maakuntien tilakeskus.
Lue lisää: https://energiatehokkuussopimukset.fi