Maailman tapahtumat vyöryvät nyt vauhdilla eteenpäin, ja monilla aloilla toimintaympäristö on poikkeuksellisen epävarma. Siksi varautuminen erilaisiin kehityspolkuihin on entistä tärkeämpää, ja skenaariotyöstä on tullut keskeinen osa organisaatioiden strategista suunnittelua. Poliittisilta päättäjiltä edellytetään nyt malttia, kokonaiskuvan ymmärrystä ja pitkäjänteisiä ratkaisuja.
Energiayhtiö Pohjolan Voimassa skenaariotyön ääreen kokoonnuttiin ensimmäisen kerran
vuonna 2021, jolloin yhtiössä opeteltiin luomaan mahdottomaltakin tuntuvia skenaarioita
vuodelle 2035. Se oli aluksi haastavaa.
”Mietimme silloin esimerkiksi kehityskulkuja, jotka voivat johtaa ydinvoiman renessanssiin.
Ajatus tuntui siinä ajassa mahdottomalta. Lopulta päädyimme hyvin epätodelliselta
kuulostavaan lopputulemaan, että sellainen tilanne voisi syntyä, jos Venäjä hyökkäisi
esimerkiksi Minskiin”, kertoo Pohjolan Voiman toimitusjohtaja Ilkka Tykkyläinen.
Muutama kuukausi myöhemmin, helmikuussa 2022, Venäjä hyökkäsi laajamittaisesti
Ukrainaan. Mahdoton ajatus muuttui hetkessä todellisuudeksi.
Pohjolan Voimassa oli kuitenkin varauduttu myös tämänkaltaiseen skenaarioon.
Reaktioherkkyyttä omaan toimintaan
Tänä keväänä energiayhtiössä on jälleen siirretty katseet tulevaan. Skenaariot on päivitetty,
ja tällä kertaa ne ulottuvat vuoteen 2040.
”Työ oli tällä kertaa helpompaa kuin ensimmäisellä kerralla, mutta oli tässäkin omat
haasteensa. Yleensä skenaariot sekoitetaan ennusteisiin, mutta sitä ne eivät ole.
Todennäköisyydet pitää pystyä unohtamaan ja mahdottomaltakin tuntuvia kehityspolkuja on
etsittävä tietoisesti.”
Nopeasti muuttuvina aikoina skenaariotyön tarve kasvaa entisestään yrityksissä ja muissa
organisaatioissa.
”Tärkeintä on laventaa ajattelua ja kysyä entä jos? Skenaariotyöllä ei pyritä yhden
todennäköisimmän tulevaisuuden ennustamiseen, vaan hahmottelemaan vaihtoehtoisia
tulevaisuuksia”, Tykkyläinen avaa.
”Tärkeintä on laventaa ajattelua ja kysyä entä jos? Skenaariotyöllä ei pyritä yhden
todennäköisimmän tulevaisuuden ennustamiseen, vaan hahmottelemaan vaihtoehtoisia
tulevaisuuksia”.
Parhaimmillaan skenaariot parantavat yhtiön reagointikykyä.
”Voimme tunnistaa herkemmin pieniä signaaleja ja ymmärtää paremmin, millaisia seurauksia
päätöksillämme voi olla: Mitä skenaariota kohti tietyt päätökset meidät vievät? Millaisiin
positiivisiin signaaleihin meidän kannattaa tarttua?”
Neljä kuviteltua tulevaisuutta
Skenaariot ovat kärjistettyjä esimerkkejä siitä, millaiseen maailmaan erilaiset kehityspolut
voivat johtaa.
Pohjolan Voiman skenaariot vuodelle 2040 ovat
- Pysähtyneisyys
- Kriisitalous
- Energianviejä
- Investointikohde
Pysähtyneisyys: Epämääräinen kansainvälinen tilanne ja heikko talouskehitys jarruttavat
kehitystä. Suomen talous supistuu ja kärsii investointien puutteesta. Energian tarve säilyy
ennallaan, eikä tuotantoa juurikaan uudisteta.
”Tässä skenaariossa Suomessa eletään näivettymisen aikaa, joka on jatkumoa sille, että
taloutemme ei ole kasvanut yli 15 vuoteen. Investoinnit ja ammattitaitoiset tekijät karkaavat
muualle. Herää kysymys, onko meillä varaa ylläpitää hyvinvointivaltiota?”
Kriisitalous: Sotaisa ja kriisiytynyt maailma vaikuttaa Suomeen voimakkaasti; talous sakkaa
ja yhteiskunta kurjistuu. Energiankulutus vähenee, mutta huoltovarmuuden korostuessa
kaikki tuotantomuodot pysyvät hyväksyttyinä. Varautumisen merkitys kasvaa.
”Tämä on synkkä skenaario, jossa eletään poikkeusaikoja. Mitä syvempi kriisi, sen
keskusjohtoisemmaksi ajat muuttuvat. Energia- ja puolustusteollisuudella on merkittävä rooli
selviytymisessä, mutta muuten elinkeinoelämä sakkaa.”
Energianviejä: Globaali blokkikilpailu ei johda vakavaan kriisiin, ja Euroopan talous kasvaa
kohtuullisesti. Suomi tuottaa puhdasta energiaa eurooppalaiselle teollisuudelle, mutta ei itse
onnistu houkuttelemaan huomattavia teollisuusinvestointeja.
”Tämä skenaario on nimenomaan energia-alalle haastava. Suomessa on paljon puhtaan
sähkön ylituotantoa, mutta ei riittävästi kulutusta esimerkiksi erilaisten investointien
muodossa. Arvonlisää ei juuri synny.”
Investointikohde: Viileä yhteisymmärrys Kiinan ja USA:n välillä luo vakaan tilanteen, jossa
taloudet kasvavat. Kovista kestävyysvaatimuksista hyötyvä Suomi tuottaa merkittävästi
puhdasta energiaa, mikä houkuttelee investointeja.
”Tämä on positiivisin ja vahvasti työllistävä skenaario, joka ei toki synny itsestään, vaan
edellyttää muun muassa maahanmuuttoa. Ajassamme voi kuitenkin nähdä tähän
skenaarioon johtavia signaaleja, kuten tuulivoiman lisääntyminen. Pidän tärkeänä, että näinä
aikoina tunnistetaan myös positiivisia kehityskulkuja”, Ilkka Tykkyläinen korostaa.
Päättäjiltä malttia, ei kohauttavia heittoja
Pohjolan Voimassa skenaariot eivät jää pelkästään paperille, vaan niitä käytetään
strategiatyön pohjana. Lopulta ne näkyvät organisaation konkreettisessa toiminnassa.
”Energia-ala on pääomaintensiivinen ja säännelty ala. Investoinnit ovat suuria, ja niiden
kanssa on elettävä pitkään.”
Pelkkä skenaariotyö ei kuitenkaan riitä – etenkään nyt, kun esimerkiksi pitkän aikavälin
investointeihin liittyvät riskit ovat poikkeuksellisen suuret.
”Myös poliittisilla päätöksillä on merkittävä rooli vakauden lisäämisessä. Päättäjiltä odottaisi
nyt ennustettavuutta, malttia ja pitkäjänteisyyttä eli taitoa nähdä yli vaalikauden. Myös
markkinaehtoisuuteen olisi tärkeä luottaa eikä lähteä sääntelyyn, jonka vaikutukset ovat
ennakoimattomia.”
”Poliittisilla päätöksillä on merkittävä rooli vakauden lisäämisessä. Päättäjiltä odottaisi nyt ennustettavuutta, malttia ja pitkäjänteisyyttä eli taitoa nähdä yli vaalikauden. Myös markkinaehtoisuuteen olisi tärkeä luottaa, eikä lähteä sääntelyyn, jonka vaikutukset ovat ennakoimattomia.”
Tykkyläisen mukaan viime aikoina on kuitenkin ollut havaittavissa päinvastaisia merkkejä
päättäjien suunnalta.
”Poliittinen ohjaus on ollut kasvamaan päin. Tästä käy esimerkkinä alkuvuonna
ministeritasolta tulleet, melko kevyin perusteluin esitetyt ajatukset uuden ydinvoimalan
rakentamisesta valtion tukemana ilman pohdintaa siitä, mitä sellainen tarkoittaa olemassa
olevalle kapasiteetille.”
Yksityisellä rahoituksella rakennettu maailman kolmanneksi suurin ydinvoimayksikkö,
Olkiluoto 3, on ollut käytössä vasta kaksi vuotta.
”Kyllä me hyvin tarkalla korvalla seuraamme, mikä olemassa olevan tuotannon asema tulee
olemaan poliittisissa päätöksissä. Aletaanko nyt tehdä ratkaisuja, joilla suositaan uudempaa
tuotantoa, tässä tapauksessa uuden ydinvoiman rakentamista valtion tuella? Tällaista
politiikkaa ei epävarmassa tilanteessa tarvita. Markkinaehtoisuus olisi kaikille toimijoille
tasapuolista ja kaikille yhtä ennustettavaa.”
Vesivoimalinjauksista kiitoksia
Päättäjät saavat kuitenkin myös kiitosta tuoreista vesivoimaa koskevista ratkaisuistaan.
Hallitus linjasi puoliväliriihessään, että jo olemassa olevan vesivoiman toimintaedellytykset
tulee säilyttää vesivoiman erinomaisen säätökyvyn vuoksi. Lisäksi hallitus linjasi, ettei
vesivoimaan kohdisteta tuotantoa ja erityisesti sen säätökykyä heikentäviä uusia
ympäristövaatimuksia. Tämä koskee myös pumppuvoimalaitoksia.
”Näissä linjauksissa näkyy toivottua pitkäjänteisyyttä ja ennustettavuutta, kun jo olemassa
olevan kapasiteetin toiminta turvataan. Päättäjät osoittavat näin ymmärtävänsä, miten tärkeä
rooli vesivoimalla on sähköjärjestelmässämme ja erityisesti sen tasapainottamisessa.”
Pohjolan Voima suunnittelee Kemijärvelle pumppuvoimalaitosta. Toteutuessaan voimalaitos
tasaisi ja varmistaisi sähkön tarjontaa Suomessa
Artikkeli on julkaistu MustReadin verkkosivuilla.