Kuusamon kirkkaissa vesistöissä kasvaa kohta emokaloja seuraaville vaelluskalasukupolville. Tammikuussa 2026 PVO-Vesivoiman ja Kemijoki Oy:n omistaman Voimalohi Oy:n operoitavaksi siirtyneellä Käylän kalankasvattamolla on seudulla pitkät perinteet. Nyt se on keskeinen osanen PVO-Vesivoiman vaelluskalakantojen vahvistamisen kokonaisuutta. Käylästä suunnitellaan kasvattamoa emokaloille, joiden mädistä kotiutusistutetaan tulevaisuudessa kotijokiinsa palaavia vaelluskaloja.
”Vaelluskalojen palauttaminen on laaja kokonaisuus, joka vaatii pitkäjänteistä ja suunnitelmallista työtä sekä investointeja. Meille on tärkeää pyrkiä tukemaan jokeen leimautuvaa ja sinne kutemaan palaavaa vaelluskalakantaa. Toimenpiteisiin kuuluvat velvoitteiden lisäksi palautusistutukset, ylisiirrot ylös kutualueille ja alas merelle sekä vaellusväylät,” PVO-Vesivoiman ympäristö ja kalatalouden johtava asiantuntija Jyrki Salo kertoo.
Velvoiteistutusten rinnalle palautusistutuksia
Kemi- ja Iijoen kalanistutusvelvoitteet ovat Suomen suurimmat, ja niillä korvataan ensisijaisesti kaupallisen ja ammattikalastuksen saalismenetyksiä. Velvoitteiden ohjaamana kalanistutustyö on keskittynyt merilohen ja meritaimenen osalta 2-vuotiaaksi kasvatettujen kalanpoikasten, eli smolttien, istuttamiseen jokisuulle, alimman voimalaitoksen alapuolelle. Siitä ne jatkavat suoraan merelle useamman vuodenkin kestävälle syönnösvaellukselle.
Voimalohen on tarkoitus jatkaa ja tehostaa velvoiteistutusten rinnalla pitkäjänteistä kotiutusistutustyötä. Kotiutusistutuksiin käytetään vuoden ikäisiä tai sitä nuorempia ns. jokipoikasia ja jopa mätiä, jolloin poikaset leimaantuvat istutusalueilleen ja viettävät joessa vähintään yhden talven ennen lähtöään merivaellukselle. Iijoella, Raasakan kalankasvatuslaitoksessa kehittyneet pienpoikaset on tarkoitus istuttaa suoraan voimalaitosten yläpuolelle, vapaille jokialueille. Ne kasvavat joessa vaellusikään ja lähtevät sitten jokea alaspäin kohti merta. Aivan pienenä joen yläjuoksulle istutettujen poikasten toivotaan leimautuvan kotijokeensa, ja palaavan siihen kutemaan.
Palautusistutuksia tehty hankkeina, nyt tavoitteena jatkuvuus
Pienpoikasten palautusistutuksia on Iijoella tehty ennenkin, mutta toiminta on ollut pienimuotoisempaa ja vaihtelevaa ja sitä on tehty maakuntaliiton vetäminä hankkeina.
”Ottamalla palautusistutukset jollakin aikajänteellä kiinteäksi osaksi meidän ja Voimalohen toimintaa varmistamme tärkeän työn jatkuvuuden. Hankkeilla on saatu kerättyä kriittisen tärkeää tietoa ja kokemuksia siitä mikä toimii ja mikä ei. Vaelluskalojen palautustoiminnan ns. rutiinityö ei voi pitkällä tähtäimellä olla kuitenkaan hanketoiminnan varassa, vaan luonteva malli on sellainen, jossa tähän on haettu pitkäjänteinen toimintamalli,” Salo sanoo.
Voimalohen operoitavana on kolme kalankasvatuslaitosta, tuoreimpana Kuusamossa sijaitseva Käylän laitos. Sieltä saadaan mätiä Raasakan ja Ossauskosken poikaskasvattamoille. Mädistä kasvatetaan smoltteja velvoiteistutettavaksi. Osa mädistä voidaan kuitenkin käyttää palautusistutuksiin, joista kasvavien poikasten toivotaan palaavan tulevaisuudessa takaisin samaan jokeen kutemaan.
Vaellusväylät osa kokonaisuutta
Iijoella on saatu käynnistettyä ns. avustettu luonnonkierto, jossa ihmiset tukevat vaelluskalojen kulkua ylös kutualueille ja takaisin alas merelle.
”Olemme keskittäneet väyläratkaisujen kehittämisen alkuvaiheessa ylimmän ja alimman laitoksen kohdalle, jotta saamme nämä avainkohdat toimimaan mahdollisimman tehokkaasti. Luonnontilaisissakin joissa etenkin alasvaellukset ovat vaarallisia, ja vain osa smolteista onnistuu pääsemään meren syönnösalueilleen, ja edelleen vain pieni osa palaa kutemaan synnyinjokeensa. Siksi tavoitteenamme avustetun luonnonkierron ratkaisuissa on mahdollisimman monen kalan selviäminen ylös ja alas jokea,” Salo avaa.
Iijoen alimmalla voimalaitoksella Raasakassa toimii Kalasydän-kalatie, jonka avulla jokeen palaavat kalat saadaan siirrettyä kuljetettavaksi ylimmän voimalaitoksen Haapakosken yläpuolelle. Vastaavasti Haapakoskella alavirtaan lähteville kaloille on alasvaellusreitti, jonka kiinniottolaitteiston avulla joessa smolteiksi kasvaneet poikaset voidaan ottaa kiinni ja siirtää voimalaitosten alapuolelle. Kuljettaminen maata pitkin on toistaiseksi tehokkain tapa saada mahdollisimman paljon kaloja kaikkien joen laitosten ohi.
Pitkäjänteistä työtä ja jatkuvia tutkimuksia
Kokonaisuutta kehitetään pitkällä tähtäimellä: ylävirran kutualuille istutettujen pienpoikasten palaamiseen aikuisina kaloina kutualueilleen voi mennä vuosia.
Pitkä aikajänne hyödynnetään jatkuvaan kehitys- ja tutkimustyöhön. PVO-Vesivoima osallistuu erilaisiin tutkimushankkeisiin, joilla selvitetään vaelluskalojen kannalta keskeisiä tekijöitä. Lisäksi olemassa olevien vaellusväyläratkaisujen toimivuutta tutkitaan ja tietoa kerätään niiden kehittämiseksi.
”Tutkimustyö ja tiedon kerääminen on ehdottoman tärkeää tässä työssämme. Tähtäämme aina mahdollisimman vaikuttaviin keinoihin ja toimivaan lopputulokseen. Siksi testaamisella, seuraamisella ja tiedon keruulla varmistamme, että ratkaisua kannattaa käyttää ja tuoda muuallekin. Etenemme askel kerrallaan rakentaaksemme jatkuvan ja kestävän luonnonkiertoa vahvistavan kokonaisuuden,” Jyrki Salo kertoo.