Vastuullisuus organisaation kaikessa toiminnassa tarkoittaa myös koko henkilöstön kattavaa vastuullisuusosaamista. Sen juuret ovat ajantasaisen tietotaidon lisäksi sekä yrityskulttuurissa että johtamisen käytännöissä. Me Pohjolan Voimassa vahvistamme vastuullisuusosaamistamme esimerkiksi sisäisillä koulutuksillamme sekä yhdessä kumppaneidemme kanssa. Tässä juttusarjassa kerromme, mitä vastuullisuusosaaminen merkitsee eri asiantuntijoiden näkökulmista.
PVO-Vesivoiman hanke- ja investointipäällikkö Juha Kähkölä
”Nimikkeeni kuvastaa hyvin tehtävääni: vastaan PVO-Vesivoiman hankkeista ja investoinneista aina esisuunnittelusta hankintoihin ja toteutukseen. Suurimpia kokonaisuuksia ovat voimalaitosten peruskunnostukset, kun taas pienempiä esimerkiksi betonirakenteiden ja säännöstelyluukkujen kunnostukset. Oma roolini on enemmän koordinoiva ja ohjaava, eli keskityn projektinhallintaan.
Projekteissa kestävyys on etenkin läpinäkyvää toimintaa, joka on lakien ja säännösten mukaista. Omassa tiimissämme on monipuolista osaamista, jota myös siirrämme eteenpäin nuoremmille tekijöille, mutta sen lisäksi luotettavalla kumppaniverkostolla on suuri arvo. Toimittajavalinnat ovat sekä Pohjolan Voimalle että itselleni tärkeitä – haluamme käyttää paikallisia toimittajia ja ammattilaisia aina, kun se on mahdollista. Oma työtukikohtani on Iissä, missä toimimme paljon esimerkiksi paikallisten koneurakoitsijoiden kanssa.
Olemme kehittäneet hankintojen kestävyyttä myös yhteisessä työryhmässä Pohjolan Voiman tytäryhtiöiden edustajien kanssa: eri yhtiöissä on löydetty osin erilaisia ratkaisuja ja toimintatapoja, joten voimme oppia parhaita käytäntöjä toisiltamme. Linjasimme työryhmässä haastavia kysymyksiä ja loimme jo ohjeistustakin, jonka avulla voimme varmistaa kestävyyttä arvoketjuissamme.
Teknisestä näkökulmasta kunnostuksilla saavutetaan laitteiden pitkäikäisyyttä ja paljon käyttövuosia. Haluammekin käyttää luotettujen kumppanien lisäksi koeteltua tekniikkaa. Vaikka emme välttämättä ryhdy teknisissä ratkaisuissa kokeiluihin, on niiden kehittymistä ja toimimista tärkeää seurata ja arvioida: teknisiä ratkaisuja tehdään aina pitkällä tähtäimellä, jolloin myös toimintaympäristö voi muuttua niiden käyttöaikana.
Omankin urani aikana esimerkiksi voimalaitosten ajotapa on muuttunut energiamarkkinoiden muututtua. Sään mukaan vaihtuvan tuuli- ja aurinkovoiman kasvu on lisännyt sähkön tuotantoa ja kulutusta tasapainottavan säätövoiman tarvetta, jonka tuottamisessa vesivoimalla on keskeinen rooli. Voimalaitoksia ajetaan nykyään tiiviimmällä syklillä kuin kymmenen vuotta sitten. Silloin turbiineihin saatettiin hakea parempaa hyötysuhdetta ja kestävyyttä vesivoidelluilla juoksupyörillä. Nykyinen lyhytsyklinen ajotapa näyttää kuitenkin lyhentävän näiden juoksupyörien käyttöikää. Voimaloiden nykyisissä kunnostustöissä pääsemme kulumisen juurisyiden jäljille ja voimme huomioida ne tulevissa investoinneissa.
On ollut hienoa nähdä vuosien mittaan laajempi kehitys siinä, miten esimerkiksi työturvallisuus, raportointi ja muut kestävyystoimet ovat nousseet isompaan rooliin. Meillä konsernilta tulee hyvää tietoa ja ohjeistuksia, joiden mukaan toimimme. Oma osaaminen pysyy ajan tasalla myös kumppaneilta tulevan tiedon, omien työtehtävien projektien, kuten taannoisen hankintoihin liittyvän työryhmätyöskentelyn kautta. Meillä Suomessa vesivoimatoimijoiden joukko on myös aika pieni ja sparraammekin toistemme kanssa teknisissä kysymyksissä.”