Pohjolan Voiman laitoskantaan kuuluu 22 voimalaitosta eri puolilla Suomea. Siinä on 22 hyvää syytä siihen, miksi omaisuudenhoito on tärkeää ja miksi siihen pitää kiinnittää erityistä huomiota. Siinä on myös vielä paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia.
Mitä se omaisuudenhoito käytännössä on? Pohjolan Voiman kaltaisen energiateollisuusyhtiön kohdalla se tarkoittaa voimalaitosten elinkaaren hallintaa eli laitteiden seurantaa sekä erilaisia tarkastuksia, huolto- ja korjaustoimenpiteitä. Kyse on kokonaisvaltaisesta hyvänä pitämisestä, jonka avulla laitoksia käytetään turvallisesti, tehokkaasti, käyttövarmasti ja taloudellisesti. Samalla minimoidaan riskit.
Entä ne mahdollisuudet? Kyse on tällä hetkellä siitä, miten hyödynnämme digitalisaatiota voimalaitoksien elinkaaren hallinnassa ja minkälaista lisäarvoa onnistumme sillä saavuttamaan.
Kaikki lähtee liikkeelle ns. master datasta eli laitetiedoista ja niiden ympärille kerrytetystä tiedosta. Voimalaitoksilla on olemassa paljon sensori- ja anturiteknologiaa, jonka määrä tekniikan kehittyessä ja hintojen laskiessa kasvaa kaiken aikaa. Myös tehdyt toimenpiteet ja energiatuotantoprosessin tiedot saadaan nykytekniikalla rekisteröityä entistä tarkemmin ja helpommin. Master data muodostaa voimalaitoksen elinkaaren hallinnan kivijalan, jonka päälle kaikki muu rakentuu pyramidin tavoin.
Kun pyramidissa siirrytään ylemmäs, on seuraavaksi päätettävä, mitä kerättävällä tiedolla tehdään. Siksi tarvitaan yhteyksiä eli joko langatonta tai langallista tiedonsiirtoa, jolla tieto saadaan siirrettyä mittalaitteista seuraavalle tasolle.
Seuraavalla tasolla tarvitaan visualisointia. Mittaustulokset on visualisoitava sellaiseen muotoon, että tiedosta saadaan jotain irti ja jotta päästään kiinni laitteiden sielunelämään.
Ylöspäin kiivetessä seuraavana vuorossa on analytiikka, tiedon analysointi. Kyse on tiedon käsittelykyvyn ja erilaisen käytettävissä olevan kapasiteetin, kuten asiantuntijaosaamisen, keinoälyn ja koneoppimisen yhdistämisestä, verkostoja hyödyntämällä.
Lopulta tullaan pyramidin huipulle, asian ytimeen, missä matkan varrella tehtyjen johtopäätösten ja ohjaussignaalien pitäisi alkaa muuttaa ihmisten tapaan toimia. Sen lisäksi, että perinteisesti keskitytään teknisten prosessien ohjaamiseen, on tärkeää ja monesti myös haasteellisempaa kehittää ihmisten toimintatapoja – on kyse sitten omasta henkilöstöstä, alihankkijasta tai tavasta tehdä asiakasyhteistyötä.
Palautetaan mieleen 22 eri puolilla Suomea sijaitsevaa voimalaitosta, jotka Pohjolan Voiman omistusrakenteesta ja mankalatoimintamallista johtuen toimivat erillisinä tuotantoyhtiöinä. Jatkossa pyrimme, että omaisuudenhoito ja voimalaitosten elinkaaren hallinta nähdään kaikkia voimalaitoksia yhdistävänä kokonaisuutena – läpinäkyvänä järjestelmänä, jota voidaan hyödyntää palveluliiketoiminnallisesti.
Se edellyttää enemmän jaettua tietoa ja yhtenäisiä käytäntöjä sekä tuekseen systemaattista tiedon visualisointia ja analytiikkaa, sensori- ja anturiteknologiaa ja yhdenmukaista kriittisyysluokittelua eli priorisointia siitä, mihin tiedon käsittelyssä täytyy keskittyä. Tiivistetymmin: laajempaa näkemystä. Tukenamme on vahva, paikkakuntakohtainen osaajajoukko, joka tulevaisuudessa palvelee entistä paremmin koko konsernia ja sen kaikkia yksiköitä.
Ilkka Tykkyläinen, toimitusjohtaja, Pohjolan Voima Oyj