Julkiseen käsitteistöön on viime aikoina juurtunut sana dialogipesu. Siinä missä rehti dialogi tähtää yhteiseen ymmärrykseen, keskittyy dialogipesu organisaatiolle edulliseen keskustelun lopputulokseen. Joku voisi puhua myös näennäisdialogista.
Pidän vaarallisena tilannetta, jossa yrityksen vuoropuhelu sille tärkeiden sidosryhmien kanssa leimataan dialogipesuksi. Siis silloin, kun yritysjohto aidosti kuuntelee ja haluaa ymmärtää keskustelukumppaninsa näkemyksiä. Uskon, että valtaosassa yrityksissä näin tapahtuukin.
Onhan toki olemassa niitäkin taloja, joiden vaikuttamisen agenda sulkee korvat epämiellyttävältä kritiikiltä – vaikka juuri se saa usein löytämään kaikkia osapuolia parhaiten palvelevan ratkaisun.
Energia-alaa seurataan nyt tarkoin. Vesi, lämpö ja ydinvoimaa omistavana yrityksenä emme voisi toimia, jos meillä ei olisi avoimia ja ratkaisuhakuisia suhteita hyvin erilaisiin sidosryhmiin: ei vain valtakunnallisiin ja alueellisiin päättäjiin, vaan myös esimerkiksi vesivoimapaikkakuntiemme asukkaisiin, maanomistajiin ja paikalliseen elinkeinoelämään. Silti sanon, että vuorovaikutteinen viestintä ei ole mikään helppo taiteenlaji. Se kun vaatii itsensä laittamista kritiikille alttiiksi.
Toivon, että maamme kovin usein kimpaantunut keskusteluilmapiiri ei muuttuisi soimaavaksi ja yksipuoliseksi osoitteluksi: silloin kyseenalaistettaisiin koko mielipiteiden vaihto, mikä taas olisi suora uhka demokratialle.
Minulle nuoret, siis tulevaisuuden päättäjät, ovat ehdottomasti yksi tärkeimpiä kuunneltavia tahoja. . Mielestäni nuoret ovat mitä parhaimpia käänteismentoreita. Kuuntele, mitä heillä on sanottavaa, sillä sitä heillä takuulla on paljon. Älä opeta ja ohjaa liikaa, koska saatat ajautua – niin, dialogipesuun.
Se, millaista vuorovaikutusta yritys harjoittaa, pohjautuu suoraan yrityskulttuuriin: jos kulttuuri on jähmeä ja varautunut, on mahdotonta viestiä avoimesti, kunnioittavasti ja tilaa-antavasti. Kelpona yrityskulttuurin tarkastelupisteenä ja mahdollisen dialogipesun tappajana toimivat mielestäni Viestinnän eettisen neuvottelukunnan (VEN) hiljan päivitetyt viestinnän eettiset ohjeet. Toivon, että mahdollisimman moni yritys sitoutuu niihin, kuten mekin olemme viestinnässämme tehneet.
Riitta Larnimaa
johtaja, yhteiskuntasuhteet ja vastuullisuus
Pohjolan Voima Oyj
Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Kauppalehdessä 5.2.2024