Jani Pulli

Kuinka varmistetaan, että sähkön tuotannon ja kulutuksen tasapaino säilyy jatkossakin joka heti, silloinkin kun ei tuule eikä paista?

Sään mukaan vaihtelevan uusituvan energian osuuden kasvu energiantuotannossa on lisännyt säätövoiman tarvetta. Pohjolan Voima on käynnistänyt projektin, jossa se hakee ennakkoluulottomasti lisää säätövoimaa yhteistuotantolaitoksista. 

Sään mukaan vaihtelevan uusiutuvan energiantuotannon osuus Suomessa on kasvanut koko ajan – ja kasvaa edelleen. Tämä tarkoittaa sitä, että säätötarpeen arvioidaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä. Säätövoimaksi kutsutaan sitä sähköntuotantoa, joka saadaan nopeasti käyttöön tuotannon häiriötilanteissa tai tasaamaan kulutuksen huippuhetkiä, siis varmistamaan, että sähkön kulutus ja tuotanto ovat tasapainossa.

Sähköä ei voida vielä varastoida mittavia määriä. Varastoiminen on yhä kallista, eikä ratkaisevia kehitysaskelta energia-alalla pystytä ottamaan välttämättä vuosikausiin. Sähköä joudutaan siis tuottamaan joka heti saman verran kuin sitä kulutetaan.

Suomessa vesivoima vastaa edelleenkin suurelta osin Suomessa tuotettavasta säätösähköstä, sen osuus vuorokausitason säätövoimasta on noin 70 prosenttia. Lisäsäätövoiman tarve on kuitenkin suuri, sillä aiemmin säätökapasiteettina toimineita lauhdevoimaloita on systemaattisesti ajettu alas. Pohjolan Voimakin on vuoden 2015 jälkeen lakkauttanut yhteensä viisi hiili- ja öljylauhdevoimalaansa, yhteensä yli 1100 megawattia. Kysymys on isosta määrästä, kun sitä vertaa esimerkiksi käyttöönottoon valmistautuvaan 1600 megawatin OL3 -ydinvoimalaitosyksikön kokoon

Sähköjärjestelmän tasapainon varmistaminen on niin suuri haaste, että siihen tarvitaan kaikki keinot

Sähköjärjestelmän tasapainon varmistaminen on niin suuri haaste, että siihen tarvitaan kaikki keinot: säätöön kykenevä tuotanto, kulutuksen joustaminen sekä tulevaisuudessa myös energian varastointi suuremmassa mittakaavassa.

Pohjolan Voimassa selvitetään nyt yhteistuotanto- eli CHP-laitosten säätökykyä. Yhteistuotannolla tarkoitetaan laitoksia, joissa tuotetaan samanaikaisesti lämpöä ja sähköä. CHP-laitoksen pääasiallinen tarkoitus on tuottaa höyryä paikalliselle teollisuuslaitokselle tai kaukolämpöä kuluttajille, mutta siellä tuotetaan myös sähköä.

Yhteistuotantolaitosten säätökartoituksella Pohjolan Voima selvittää voimalaitoksiensa mahdollisuudet osallistua tukemaan Suomen sähköjärjestelmää joustavammin ja markkinaehtoisemmin. Keinot yhteistuotantolaitosten säätövalmiuteen ovat hyvin laitoskohtaisia ja vielä emme tiedä, kuinka hyvin laitokset taipuvat säätövoiman tuottamiseen missäkin tilanteessa.

Haemme ennakkoluulottomasti lisää säätövoimaa yhteistuotantolaitoksistamme.

CHP-laitosten säätökartoituksen ohella kehitämme myös vesivoiman säätökykyä edelleen hyödyntämällä erilaisia teknisiä ratkaisuja. Tätä työtä tehdään ympäristöä ja kunkin alueen kanssaeläjiä kunnioittaen.

Uusia mahdollisuuksia säätövoiman lisäämiseen tulee jatkossakin. Tulevaisuudessa tullaan todennäköisesti käymään keskustelua myös ydinvoiman osuudesta säätövoimana. Esimerkiksi Ranskassa ydinvoimaa käytetään myös sähköjärjestelmän tasapainottamiseen, kun Suomessa ydinvoima on perinteisesti totuttu näkemään perusvoiman tuottajana.

Jani Pulli, energiapäällikkö, Pohjolan Voima Oyj