Iijoen rakennetulla osalla haukisaaliit ovat pienentyneet selvästi viime vuosina. Joen rakentamattomalla osalla hauki hallitsee saalismääriä. Taimensaaliin arviointiin tuovat epävarmuutta kalastuskäytäntöjen muutos, vaihtelevat sääolot ja kirjanpitokalastajien väheneminen.
Iijoen rakennetun ja rakentamattoman osan kalataloustarkkailun tulokset vuosilta 2015‒2019 on julkaistu. Iijoen rakennettu osa tarkoittaa tarkkailussa Raasakan, Maalismaan, Kierikin ja Pahkakosken patoaltaita. Rakentamaton osa tarkoittaa Haapakosken voimalaitosta yläpuolista jokialuetta Irnijärven padolle saakka. Irninjärven ja Kostonjärven padon yläpuolisille säännöstelyjärville on omat hoitosuunnitelmansa, joten myös niiden tarkkailutulokset raportoidaan erikseen.
Iijoen rakennetulla osalla kalastus painottuu kalastusvuorokausina mitattuna Raasakan patoaltaalle. Noin puolet kalastusvuorokausista kalastettiin siellä vuonna 2019. Raasakassa on ollut voimassa verkkokalastuskielto avovesikauden ajan Etelä- ja Pohjois-Iin kalastuskuntien alueilla. Muilla patoaltailla ei vastaavaa rajoitusta ole, mutta verkkokalastus on tiedustelujen perusteella vähentynyt 2000-luvulla koko alueella.
Hyviä saaliita hehtaaria kohti
Iijoen rakennetulla osalla kalansaaliista tuli yhteensä runsaat 9 tonnia. Hehtaaria kohti se tarkoittaa noin 9,5 kiloa. Kalataloustarkkailusta vastaavan Eurofins Ahma Oy:n mukaan hehtaarisaalista voidaan pitää hyvänä. Vertailutietoa on saatavissa mm. Kitisen patoaltailta, joissa saaliit hehtaaria kohti ovat vuosina 2013‒2018 olleet 2,4‒4 kg.
Rakennetun osan yleisimmät saaliskalat olivat kirjolohi (35 % saaliista), hauki (24 %) ja ahven (21 %). Istutettavista lajeista taimenta oli saatu saaliiksi noin 60 kiloa (vajaa 1 %), kuhaa noin 190 kiloa. Vähäinen taimensaalis johtuu siitä, että taimenta ei istuteta lainkaan Iijoen rakennetulle osalle, vaan pelkästään joen ylemmälle, rakentamattomalle osalle.
Kirjolohta istutettiin tarkkailujakson aikana Raasakan, Maalismaan, Kierikin ja Pahkakosken patoaltaisiin. Suurin osa, 34 %, istutettiin Raasakan altaalle. PVO-Vesivoima on istuttanut kirjolohta osakaskuntien pyynnöstä.
Hauen osuus saalismääristä on pienentynyt selvästi 2015‒2019. Kuhaa saatiin Iijoen rakennetulta osalta noin 190 kiloa. Sitä istutetaan vain Raasakan altaalle.
Rakentamattomalla osalla haukea ja harjusta
Iijoen rakentamattomalla osalla hauki hallitsee saalismääriä. Harjus on kakkonen, sen jälkeen paikasta riippuen ahven tai taimen.
Iijoen Kipinän alueella sekä Iijoen koskikalastusalueella harjus on ollut toiseksi yleisin saalislaji. Tuoreimman tiedustelun (2018) harjussaalis oli selvästi heikompi kuin edellisessä, vuoden 2013 tiedustelussa. Tämä selittyy vuoden 2018 hyvin lämpimällä ja vähävetisellä kesällä, jolloin harjus söi heikosti. Harjuksen osuus on Iijoen koskikalastusalueella vaihdellut vuodesta 1993 lähtien 35 ja 22 prosentin välillä. Tuoreimmassa tiedustelussa se oli 28 %.
Harjus näyttäisi kasvavan aiempaa nopeammin
Harjuksen osuus saaliista on Iijoen pääuomalla pienentynyt huomattavasti 2015‒2019 välillä verrattuna aikaisempaan aikaan. Tässä näkyy säännösten muuttuminen. Iijoen kalastusalue nosti vuonna 2010 harjuksen alamitan viidellä cm:llä 35 cm:iin, että sen luontaista lisääntymistä saataisiin turvattua.
Tiedustelujen perusteella vaikuttaa siltä, että harjus kasvaa nykyisin alamittaansa aiempaa nopeammin. Se näyttää saavuttavan 35 sentin mitan jo viidennen kasvukesän jälkeen. Tämä on yli vuosi aikaisemmin kuin 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa.
Taimensaaliiden vertailu aiempiin vaikeutunut
Taimenen saalisosuus on vaihdellut Iijoen Kipinän alueella 23‒26 % välillä. Lämmin ja vähävetinen kesä 2018 näkyi harjuksen tavoin myös taimensaaliissa. Myös Iijoen pääuomalla taimenen yksikkösaalis on vähentynyt.
Eurofins Ahma tulkitsee tässä näkyvän kaksi seikkaa. Taimenen alamittasäännökset muuttuivat 2016 niin, että istutetun järvitaimenen alamitta nousi Iijoella vähintään 50 cm:iin ja luonnon taimenen vähintään 60 cm:iin. Tämä on siirtänyt kirjanpitokalastajien mielenkiinnon hauen kalastukseen. Kirjanpitokalastajien määrä on lisäksi vähentynyt, joten yksikkösaaliit eivät ole enää täysin vertailukelpoisia aiempiin.
Haukikanta nyt vahva
Haukikanta on Iijoella nyt vahva, Eurofins Ahma tulkitsee. Se esittää, että taimenistukkaiden kokoa voisi olla tämän vuoksi järkevää kasvattaa. Velvoitteet määrittävät järvitaimenen istukkaat 2-vuotisiksi, mutta ne on vaihdettu 3-vuotiaiksi käytännössä kokonaan jo 1990-lopulta lähtien. Tarkkailuohjelmaa ollaan parhaillaan päivittämässä.
PVO-Vesivoiman tulee alkuperäisen velvoitteen mukaan istuttaa vuosittain Iijokeen Raasakan voimalaitoksen yläpuoliselle vesialueelle 650 000 sisävesisiian poikasta ja 20 000 vähintään 20-senttistä sisävesiin soveltuvaa lohensukuisen kalan poikasta.
Istutuslajeja on vuosien kuluessa muokattu velvoitteiden mahdollistamalla ja kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla tarkkailutulosten ja osakaskuntien toiveiden mukaisesti.
Kalantarkkailun avulla tietoa kalakantojen tilasta
PVO-Vesivoima toteuttaa velvoiteistutusten ja vapaaehtoisen istutusten lisäksi kalataloustarkkailua. Velvoitetarkkailun raportoinnin toteuttaa Eurofins Ahma Oy. Tarkkailun avulla mm. arvioidaan istutettavien ja muiden kalalajien osuutta saaliista, mistä voidaan samalla arvioida istutuslajien menestymistä.
Hoitolajien (taimenen, kuhan, harjuksen, lohen) ja luontaisesti lisääntyvien kalalajien osuuksia saaliista seurataan kalastuskirjanpidolla. Kalakantanäytteiden avulla seurataan mm. kalojen kasvua. Kalastusmääriä ja saaliita selvitetään kaikille kunkin tarkkailualueen kalastusluvan lunastaneille lähetettävillä kalastustiedusteluilla. Tämä tehdään viiden vuoden välein. Kalastuskirjanpitoon osallistuvat kalastajat merkitsevät jokaiselta kalastuskerralta ylös pyydystensä määrän ja saamansa saaliin yhteispainon pyydyksittäin ja kalalajeittain.
