Pohjolan Voiman vuoden ensimmäisessä podcast-jaksossa kurkotetaan poteroiden reunojen yli. Pitkän linjan ympäristövaikuttajan Eero Yrjö-Koskisen mielestä ilmastokeskustelu kaipaa nykyistä kokonaisvaltaisempaa lähestymistapaa, jossa ei välteltäisi epämieluisia aiheita.
Sää ja sijoituskohteet. Nämä kaksi asiaa ovat vaikuttaneet Eero Yrjö-Koskisen mielestä ratkaisevasti siihen, miksi mielipiteet ilmastonmuutoksesta ja sen merkityksestä ovat viime vuosina muuttuneet.
– Konkreettiset sääilmiöt eri puolilla maapalloa ovat muuttaneet ihmisten mielipiteitä. Elinkeinoelämän puolella ratkaisevaa on ollut se, että raha pakenee sellaisista sijoituskohteista, joissa ympäristö- ja ilmastokysymyksiin liittyvät asiat eivät ole kunnossa.
Yrjö-Koskinen on osallistunut ilmastokeskusteluun ja seurannut sitä paraatipaikoilta jo vuosikymmenten ajan. Hän työskentelee tällä hetkellä Keskuskauppakamarissa vastuullisuusasiantuntijana ja pääsihteerinä Kestävän kaivostoiminnan verkostossa. Aiemmin hän on toiminut muun muassa Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtajana.
Näkemyserot tarvittavista toimenpiteistä ovat Yrjö-Koskisen mukaan eri osapuolten välillä edelleen suuria.
– Kokonaisvaltainen lähestymistapa on kadoksissa kaikilla tasoilla, erityisesti poliittisesti. Esimerkiksi nykyinen hallitus on asettanut kunnianhimoiset tavoitteet, mutta konkreettiset toimet uupuvat. Tarvittaisiin uudenlaista lähestymistapaa, jossa mietitään kokonaisvaltaisia vaikutuksia ja seurauksia pidemmällä aikavälillä, ei vain neljän vuoden päähän.
”Puurot ja vellit sekaisin”
Samaa mieltä on tutkijatohtori Laura Riuttanen Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden keskuksesta.
– Ilmastonmuutoskeskustelussa menevät usein puurot ja vellit sekaisin. Keskustellaan, pitäisikö tehdä tätä tai tuota, kun todellisuudessa pitäisi tehdä sekä-että. Hiilineutraaliin yhteiskuntaan ei päästä ilman muutosta yhteiskunnan rakenteissa ja ihmisten elämäntavoissa. Tämä edellyttää vanhoista siiloista luopumista, Riuttanen toteaa podcastissa.
Pohjolan Voiman toimitusjohtaja Ilkka Tykkyläinen näkee yritysten roolin tärkeänä.
– Meillä ei ole varaa olla poteroissa, sillä tämä on yhteinen asia. Haluamme Pohjolan Voimassa olla rakentamassa keskustelua, jossa eri osapuolia kuullaan. Uskomme, että se on tulevaisuuden kannalta ratkaisevaa. Siilot kuuluvat menneisyyteen.
Vaiettuja keskustelunaiheita
Tyypillinen osapuolet poteroihin ajava keskustelunaihe on se, millaisilla tuotantomuodoilla fossiiliset polttoaineet olisi korvattava ja millainen rooli ydinvoimalla tässä paletissa on.
Yrjö-Koskinen muistuttaa podcastissa, että fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvilla vaatii valtavia luonnonresursseja. Tästä ei ole hänen mielestään keskusteltu julkisuudessa juuri lainkaan, vaikka syytä olisi.
– Arviolta 80-prosenttisen fossiiliriippuvuuden korvaaminen vähähiilisillä vaihtoehdoilla tulee vaatimaan paljon luonnonvaroja. Pitäytyminen yksinomaan uusiutuvissa rasittaa vielä enemmän ympäristöä kuin se, että käytettäisiin koko vähähiilistä palettia. Maailmanpankki arvioi, että uusiutuvien energiamuotojen lisääminen tulee kymmenkertaistamaan tiettyjen raaka-aineiden tarpeen maailmassa. Olemmeko valmiita siihen? Vai kannattaisiko vähän hajottaa?
Pallo hallussa -podcast on kuunneltavissa Spotifyssa, Applen ja Googlen podcast-palveluissa sekä Pohjolan Voiman verkkosivuilla.