Kalastustiedustelu Raasakan voimalaitoksen alapuoliselta jokialueelta Iijoelta kertoo lohisaaliin moninkertaistuneen vuonna 2019. Myös taimensaaliit ovat kasvaneet. Valtaosa saaliista Iijoen edustan merialueelta oli siikaa ja ahventa.
Iijoen jokisuun vuotta 2019 koskeva kalastustiedustelu kertoi lohisaaliin lähes nelinkertaistuneen verrattuna 2000-luvun aiempiin tiedusteluvuosiin. Myös taimensaalis on moninkertaistunut 15 vuodessa. Siikasaalis on pysytellyt samoissa, noin 10 tonnissa. Merkittävimmät saalislajit olivat siika (38 % saaliista) ja lohi (30 % saaliista).
Ensimmäistä kertaa 2000-luvulla saalis yli 25 tonnia
Kokonaiskalansaalis Iijoen alaosalla oli tiedustelun arvion mukaan runsaat 25 tonnia ‒ ensimmäistä kertaa 2000-luvulla. Jokisuulla kalastettiin yleisimmin vetouistellen ja muulla vapakalastuksella. Saaliista kaksi kolmasosaa tuli kuitenkin pato- ja palstapyynnistä.
Jokialueen kalastustiedustelu tehdään viiden vuoden välein alueella, joka ulottuu noin kymmenen kilometriä jokisuulta ylävirtaan. Se käsittää Raasakan voimalaitoksen alapuolisen osuuden, mutta ei Raasakan vanhaa uomaa.
Iijoen merialue: siika ja ahven yleisimmät saaliit
Iijoen merialueelta kokonaissaaliiksi arvioitiin vuonna 2019 hieman yli 22 tonnia. Verkkokalastus oli merialueella yleisintä, ja käytetyimpiä olivat silmäkooltaan 41‒55 mm:n verkot. Valtaosa verkkosaaliista oli siikaa ja ahventa.
Siikasaalis on vähentynyt merialueella selvästi vuoden 2001 jälkeen. Kalastustiedustelun toteuttaja, Eurofins Ahma Oy arvioi, että hylkeiden aiheuttamat pyydysvauriot ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, että siikaa ylipäätään pyydetään aiempaa vähemmän. Tämä näkyy saalismäärissä. Myös kalastuksen säätelyn muutokset edellisen kalastustiedustelun jälkeen vaikuttavat tuloksiin sekä lohen että siian osalta.
Vuorokausina mitattuna kalastus oli vähentynyt merialueella vuonna 2019 aiempaan verrattuna. Sen sijaan Iijoen jokisuulla kalastusvuorokausien määrä oli noussut.
PVO-Vesivoima istuttaa Iijoen edustan merialueelle vuosittain (3 vuoden keskiarvona) 310 000 vähintään 14-senttistä lohta, 28 000 vähintään 18-senttistä meritaimenta ja 1,2 miljoonaa vähintään yksikesäistä vaellussiikaa. Osa lohivelvoitteesta on kalastuskuntien aloitteesta vaihdettu meritaimeneksi.
Rasvaeväleikattujen erottaminen oli hankalaa
Tiedustelussa koetettiin selvittää, mikä rasvaeväleikattujen lohien ja taimenien osuus saaliista olisi. Tämä osoittautui vaikeaksi, sillä vastaajat eivät olleet kalastaessaan panneet muistiin, oliko rasvaevä leikattu vai ei. Jälkeenpäin sen muisteleminen oli hankalaa.
Valtaosa lohisaalista saatiin kesäkuussa. Taimenta taas saatiin eniten touko-, kesä- ja lokakuussa.
Iijoen rakennettu osa: saaliina kirjolohta, haukea ja ahventa
Toisessa kalastustiedustelussa tarkasteltiin Iijoen rakennettua jokialuetta eli Raasakan, Maalismaan, Kierikin ja Pahkakosken patoaltaita. PVO-Vesivoima istuttaa alueelle vuosittain kuhaa ja kalastuskuntien pyynnöstä kirjolohta. Alueelle ei istuteta lainkaan taimenta – sitä istutetaan joen ylemmälle rakentamattomalle osuudelle.
Alueen saalis oli yhteensä runsaat 9 tonnia, josta 35 % kirjolohta, haukea 24 %, ahventa 21 % ja särkikaloja 16 %. Kuhan osuus oli 2 %. Keskisaalis oli lähes 20 kg kalastajaa kohti.
Kalastustiedustelu on osa kalantarkkailuvelvoitetta
PVO-Vesivoima istuttaa vuosittain Iijoen vesistöön järvitaimenta, harjusta ja sisävesisiikaa, Iijoen edustan merialueelle lohta, meritaimenta ja vaellussiikaa ja siirtää nahkiaisia Raasakan voimalaitoksen yli.
Istutusten vaikutuksia seurataan viiden vuoden välein kaikille kyseisen alueen kalastusluvan hankkineille suunnatuilla kalastustiedusteluilla sekä kirjanpitokalastajien tarkan saaliskirjanpidon avulla.
Näiden lisäksi tarkkailuun kuuluvat kalanäytteet, joiden avulla saadaan tietoa kalojen kasvusta, kunnosta, mahdollisista kalasairauksista ja loistilanteesta. Tarkkailuohjelmaa ollaan parhaillaan päivittämässä.