Tausta.
Säästä riippuvaisen sähköntuotannon ja sähkön hinnan aiempaa suurempi vaihtelu on luonut kasvavan tarpeen energian varastoinnille.
LUT-yliopiston energiatekniikan professori Esa Vakkilainen: “Uusien energiatuotantomuotojen läpilyönti on lisännyt varastoinnin tarvetta merkittävästi. Tästä huolimatta varastointikapasiteetti ei Suomessa ole vielä juuri lisääntynyt.”
Erilaisia aikajänteitä.
Sähköjärjestelmän ja hinnan tasapainottamiseksi tehdään töitä erilaisilla työkaluilla erilaisiin tarpeisiin.
- Millisekuntien, sekuntien ja minuuttien taso (esim. kondensaattorit, akut, automaattiset joustot kulutuksessa, vesivoima)
- Tuntitaso (esim. akut)
- Päivien ja viikkojen taso (vesivoima, suuret akut)
- Vuositaso (vesivoima)
“Hyvin nopean säätökapasiteetin osalta tilanne on Suomessa kohtuullisen hyvä, mutta muilla tasoilla investointeja tarvitaan kipeämmin. Akut voivat olla osa ratkaisua, mutta toimivaan kokonaisuuteen tarvitaan kaikkia välineitä.”
Mistä investointeja?
Verkkaisen investointitahdin taustalla Vakkilainen näkee kaksi tekijää:
- “Sijoittajat eivät ole vielä heränneet muuttuvan maailman ja tarpeen ymmärrykseen. Toisaalta riskit voidaan nähdä vielä liian suurina.”
- “Julkiset toimijat EU-tasolla ja kotimaassa tukevat aurinko- ja tuulienergiaa, mutta eivät juuri varastointia.”
Laajalle pohjalle.
“Yhden teknologian, esimerkiksi akkujen, varaan ei maailmaa pidä rakentaa. Varastoinnissa pitäisi edetä laajalla rintamalla. Tarvitsemme uusia ratkaisuja vanhojen rinnalle, ei niiden tilalle. Esimerkiksi pumppuvoimalat tekisivät hyvää ja vesivoiman arvo sähköjärjestelmälle on tunnustettava myös jatkossa.”
Vesivoiman koko säätökapasiteetti tarvitaan jatkossakin – “ei missään nimessä saisi vähentää”
Suomen sähköjärjestelmän tasapainon ylläpitämisessä vesivoimalla on kriittinen rooli. Se tarjoaa joustoa sekuntitasolta aina vuositasolle asti.
LUT-yliopiston energiatekniikan professori Esa Vakkilainen: “Meillä on eurooppalaisittain paljon vesivoimaa, mutta kokonaistuotantoomme suhteutettuna lopulta melko vähän.”
Vesivoiman kykyjä tarvitaan.
“Vaihtelevien tuotantomuotojen kasvaessa vesivoiman säätökyky loppuu jossain vaiheessa kesken. Se ei enää tulevaisuudessa riitä. Vesivoimaa ei pitäisikään missään nimessä vähentää.”
Vakkilainen näkee, että jatkossa vesivoimaan yhdistetään akustoja, joilla säätökykyä ja joustavuutta voidaan kasvattaa.
Vähentämisen sijaan Vakkilainen näkisikin tarvetta myös uudelle vesivoimalle, mahdollisuuksien mukaan.
- “Vesivoima on meille todella arvokasta ja tulisi pohtia, voisiko sitä saada lisää.”
Pumppuvoimaloista ratkaisuja?
Päivien ja viikkojen säätökapasiteetissa vesivoimalle ei toistaiseksi ole juurikaan vaihtoehtoja. “Tällä säätötasolla on jatkossa suurimmat puutteet.”
- Yhdeksi ratkaisuksi on tarjottu pumppuvoimaloita, joissa vettä pumpataan ylös kun sähköstä on ylitarjontaa ja juoksutetaan turbiinien läpi kun tuotantoa tarvitaan.
”Suomessakin olisi syytä arvioida, minkä verran säätökapasiteettia tarvitaan lisää ja miten investointeja siihen voitaisiin edistää.”
Juttu on julkaistu esimmäisen kerran MustReadin uutiskirjeessä 25.4.2024 osana MustReadin ja Pohjolan Voiman yhteistyötä.