Energiateollisuus ry:n talous- ja verotusasiantuntija Sampo Seppänen

Tausta.

Verotus vaikuttaa energia-alan investointeihin ainakin kahdella tavalla. Energiateollisuus ry:n talous- ja verotusasiantuntija Sampo Seppänen:

  • “Verotuksen ennustettavuudella ja pitkäaikaisella näkyvyydellä on iso rooli investointipäätöksissä.
  • Verotus on yksi keskeisistä parametreista, jotka ratkaisevat investointien sijoittumisen.”

Pitkä aikajänne.

Energiainvestoinnit tehdään tyypillisesti vuosikymmeniksi. “Verotusympäristön tulisi olla yrityksillä tiedossa ja ennustettavissa pitkällä aikavälillä. Siksi laajempaa keskustelua ja sitoutumista tarvittaisiin pitkälle tulevaisuuteen.”

Kilpailukykytekijä.

Investointitarve kasvaa vihreän siirtymän myötä koko Pohjolassa, ja yhtiöt toimivat yhteisillä sähkömarkkinoilla. “Jotta investointeja voidaan houkutella, Suomen verotuksen kokonaisuuden tulee olla kilpailukykyinen muihin maihin verrattuna.”

Kriisiin reagoitiin eri tavoin.

EU:ssa määriteltiin raja sähköyhtiöiden ylituotoille sähkön hintojen noustua merkittävästi viime syksynä.

  • Ylituottojen verotus toteutettiin eri tavoin eri maissa.
  • Suomessa päätettiin kytkeä kyseinen windfall-vero yrityksen sähköliiketoiminnan oman pääoman tuottoon koko vuodeksi. “Veromalli on hyvin kaukana EU:ssa sovitusta ylituoton määritelmästä.”

Suomen malli ongelmallinen.

  • “Oman pääoman tuottoon vaikuttaa hyvin moni muukin asia kuin sähkön markkinahinta, esimerkiksi yrityksen pääomarakenne, omaisuuserien arvostus ja kirjanpitotavat.
  • Asetettu vero kohdistuu myös normaalien aikojen tuottoihin. Windfall-vero kohtelee yrityksiä siis epätasa-arvoisesti ja sattumanvaraisesti.”

Kilpailijoille kaulaa.

Ruotsissa malli on EU:ssa sovitun mukainen, ja se on sidottu suoraan sähkön myyntiin ja markkinahintaan. Lisäksi vero on voimassa vain neljä kuukautta. Tuotto-odotus on

  • Ruotsissa noin 15 miljoonaa euroa
  • Suomessa 300–400 miljoonaa.

“Nyt olisi Suomen kilpailukyvyn ja vihreän siirtymän kannalta erittäin tärkeää päästä tästä omalaatuisesta, kilpailijoihin nähden monikymmenkertaisesta windfall-verostamme mahdollisimman nopeasti eroon.”

Lyhytnäköiset veroratkaisut ovat myrkkyä investoinneille – Suomessa on hyviä ja huonoja esimerkkejä energiantuotannon verotuksesta

Vihreän siirtymän myötä yhteiskunta sähköistyy huomattavalla vauhdilla. Puhdasta sähköä tarvitsevat kasvavassa määrin

  • teollisuus
  • liikenne
  • lämmitys
  • vedyntuotanto. 

Energiateollisuus ry:n talous- ja verotusasiantuntija Sampo Seppänen: “Kohtuuhintaisen ja toimitusvarman sähkön merkitys kasvaa. Tarvitaan massiivisia investointeja verkkoihin ja tuotantoon.”

  • Pitkällä aikavälillä vihreän siirtymän vaatimat investoinnit on Suomessa arvioitu 100–240 miljardin luokkaan.
  • Ilmastotavoitteiden saavuttaminen tarkoittaisi 4–8 miljardin investointeja vuosittain.

“Investointiympäristön, mukaan luettuna verotuksen, on tarjottava selkeä pitkän ajan näkymä, jotta vihreän siirtymän vaatimat investoinnit saadaan toteutettua.”

Miten Suomi pärjää vertailussa?

Positiivista:

  • Teollisuuden sähkövero laskettiin EU:n sallimalle minimitasolle 2021.
  • Yhteisövero ei tuo Suomelle tällä hetkellä kilpailuhaittaa.
  • Päästökauppa ohjaa investointeja pois fossiilisista.

Kehitettävää:

  • Energiantuotannon voimalaitosten kiinteistöverokannat ovat suuremmat (3,1 %) kuin muulla teollisuudella (2 %). “Mielestäni tämä on ristiriidassa ilmastopoliittisten tavoitteiden kanssa.”
  • Windfall-vero. “Investointien kannalta olisi erittäin tärkeää tehdä selväksi, että väliaikaiseksi tarkoitettu vero sitä myös on.”

Kokonaisuus murroksessa.

“Energiaverotuspohjaan on väistämättä tulossa muutoksia.”

  • Valtio velkaantuu kiihtyvää tahtia.
  • Energiaveropohjasta suuri osa kohdistuu fossiilisiin polttoaineisiin, joiden käytöstä ollaan irtautumassa.

“On ensiarvoisen tärkeää pitää huoli energiaverotuksen pitkän aikavälin näkymän kirkastamisesta, jotta siitä ei muodostu hidastetta vihreälle siirtymälle. Teknologianeutraali ja toimijoiden näkökulmasta oikeudenmukainen verotus on olennainen tekijä ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.”

Teksti: Aaro Kajaste

Teksti on julkaistu osana Pohjolan Voiman ja MustReadin yhteistyötä MustRead-uutiskirjeessä 27.4.2023 #33.