Talous kuntoon. Hyvin toimiva sähköjärjestelmä on Suomelle kilpailuetu:
- Sähköntuotantomme on lähes hiilidioksidineutraalia.
- Sähkön hinta on Euroopan alhaisimpia.
- Potentiaalia uusiutuvan energian, kuten tuuli- ja aurinkovoiman, lisärakentamiseen on edelleen.
Mutta: Sään mukaan vaihtelevan tuotannon jatkaessa kasvuaan sähköjärjestelmän haasteena on toimitusvarmuus.
Riitta Larnimaa, yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja, Pohjolan Voima: ”Jos ajatellaan, miten Suomeen saadaan kasvua, siinä kuvassa energialla on keskeinen rooli. Siksi tavoitteeksi on asetettava kustannustehokas ja toimitusvarma sähköjärjestelmä.”
Mitä sähköjärjestelmä takaa?
- Kun energia on toimitusvarmaa ja puhdasta, se mahdollistaa teolliset investoinnit, kuten datakeskukset, ja tuo kasvua.
- Kaoottisessa maailmassa energiaturvallisuuden varmistaminen on yhä tärkeämpää. Toimitusvarmuus on avainasia tässäkin suhteessa.
”Jos saamme kehitettyä sähköjärjestelmän joustavuutta, meillä on käsissämme kaikki palikat siihen, että energia tuo kasvua ja hyvinvointia tulevaisuudessa.”
Mitä tarvitaan?
- Markkinaehtoisuutta: ”Viime talvi osoitti, että markkinaehtoisuuteen perustuva järjestelmämme on toimiva. Hinnat eivät nousseet kohtuuttoman korkealle eikä sähköstä ollut pulaa, vaikka oli kylmää ja tyyntä. Mutta haasteita toki riittää erityisesti järjestelmän joustavuudessa. Sään mukaan vaihtelevan tuotannon kasvaessa tarvitsemme lisää etenkin säätävää tuotantoa, varastointia ja kulutuksen joustamista.”
- Malttia ja pitkäjänteisyyttä päätöksentekoon: ”Suomessa energia-alaa koskeva päätöksenteko on ollut kohtuullisen hyvää, mutta parantamisen varaakin on. Esimerkiksi tukipolitiikkaan ja verotukseen liittyvissä asioissa vaikutuksia ei arvioida riittävän laajasti.”
- Teknologianeutraaliutta: ”Uudesta sähköntuotannosta puhutaan paljon. Silloin helposti unohtuu olemassa oleva kapasiteetti, kuten ydin- ja vesivoima sekä lämmön ja sähkön yhteistuotanto, joilla on tärkeä rooli toimitus- ja huoltovarmuuden turvaamisessa. On välttämätöntä varmistaa, ettei olemassa olevan puhtaan tuotannon kilpailukyky heikkene.”
Suomi tarvitsee pumppuvoimaa – valtiolta porkkanaa paikallisille yhteisöille?
Jouston ja toimitusvarmuuden tae. Suomeen on suunnitteilla useita pumppuvoimahankkeita.
- Pumppuvoimalaitoksia tarvitaan sähkön toimitusvarmuuden ja sähköjärjestelmän joustavuuden vahvistamiseen säästä riippuvaisen tuotannon lisääntyessä.
- Suomeen suunnitellut hankkeet sijoittuvat Kemijärvelle, missä ne ovat kohdanneet sekä kannatusta että vastustusta.
Riitta Larnimaa, yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja, Pohjolan Voima: ”Vaikka Suomi tarvitseekin pumppuvoimaa, sen rakentamisen lähtökohtana on kannattavuuden lisäksi oltava paikallinen hyväksyttävyys. Paikallisten ihmisten huomiointi on aivan välttämätöntä ja vaatii meiltä yrityksiltä arvostavaa vuorovaikutusta.”
Uusi ehdotus: ”Myös valtakunnan päättäjien pitäisi olla mukana tässä keskustelussa. Valtiovallan pitäisi olla kiinnostunut siitä, miten paikallista hyväksyttävyyttä edistettäisiin porkkanan, ei kepin avulla.”
Keskeistä: Miten voitaisiin tukea kuntia, jotka näyttävät vihreää valoa Suomen tarvitsemille pumppuvoimainvestoinneille?
Ennakoivalla verotuksella varmuutta. Sähköntuotanto hyödyttää koko yhteiskuntaa, mutta tuotannosta mahdollisesti aiheutuvat haitat ovat paikallisia.
- Erityisesti hankkeet, joissa käytetään suuria maa-aloja, kuten tuulivoima ja vesivoima, aiheuttavat usein keskustelua.
”Kun puhutaan energiantuotannosta kasvun ja turvallisuuden takaajana, iso kysymys on kiinteistövero ja sen ohjautuminen. Energiantuotannon kohdalla olisi tärkeä varmistaa, että kiinteistövero säilyy kunnallisena verona jatkossakin. Näin vahvistetaan paikallista hyväksyttävyyttä sekä investointeja puhtaaseen energiaan ja säätävään tuotantoon.”
Lopuksi: Lämmön ja sähkön toimitusvarmuutta ei pidä vaarantaa myöskään verottamalla kestäviä metsäpolttoaineita.
”Tämä johtaisi vain suurempaan ahdinkoon, kun lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitosten kannattavuus heikkenisi entisestään. Millä sitten varmistettaisiin sähkön ja lämmön riittävyys silloin, kun niitä eniten tarvitaan, eli kylminä ja tyyninä pakkaspäivinä?”
”Päätöksiä tehtäessä suoria ja epäsuoria vaikutuksia on punnittava huolella.”
Kuvateksti: Suomessa energia-alaa koskeva päätöksenteko on ollut kohtuullisen hyvää, mutta petrattavaakin on. Esimerkiksi tukipolitiikkaan ja verotukseen liittyvissä asioissa vaikutuksia ei arvioida riittävän laajasti, sanoo Pohjolan Voiman Riitta Larnimaa. (Kuva: Pohjolan Voima Oyj, Akifoto)
Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran MustRead -uutiskirjeessä 7.5.2026.