Tausta. Alkanut talvi on haastavin sähkön toimitusvarmuuden kannalta Suomessa vuosikymmeniin.
- Sähkön tuonti Venäjältä on päättynyt.
- Vaihtelevan tuotannon, käytännössä tuulivoiman osuus on kasvanut merkittävästi.
Olkiluoto 3 -voimalaitosyksikön käyttöönotolla on tärkeä ratkaisijan rooli. Laitoksen normaalin käyttöönoton aikataulussa on vielä epävarmuutta.
Huoltovarmuuskeskuksen johtava varautumisasiantuntija Pia Oesch: “Olen kyllä huolissani energian toimitusvarmuudesta tulevana talvena: riittääkö sähkö ja riittävätkö polttoaineet?”
Polttoaineista niukkuutta. “Iso osa Suomen sähköntuotannosta on edelleen polttoaineriippuvaista.”
- Turpeen tuotanto jäi tänä vuonna 60 %:iin tavoitteesta.
- Energiapuun tuonti Venäjältä on hiipunut.
- Polttoaineista on käyty kovaa kilpailua muiden Euroopan maiden kanssa.
- Kelluvan LNG-terminaalin saapuminen ajallaan helpottaisi tilannetta kaasun osalta.
Oesch arvioi, että kotimaisten polttoaineiden, kuten puun ja turpeen, osalta joudutaan priorisoimaan lämpöhuoltoa sähköntuotannon sijaan, mikäli valinta joudutaan tekemään.
Sää isossa roolissa. Toimitusvarmuuden näkökulmasta talvesta kannattaa toivoa mahdollisimman tuulista ja lämmintä. “Sää vaikuttaa kahta kautta:
- miten suurta on tuulivoiman tuotanto ja
- miten kylmä on eli millainen on lämmitystarve.”
“Jos Olkiluoto 3 ei ole toiminnassa, marginaalit ovat talvella todella pienet.”
Teoilla on merkitystä. Epävarmuuksista huolimatta Oesch näkee myös positiivisia ilmiöitä.
- Sähkön säästö: sähkönkulutusta on saatu vähennettyä noin 10 % viime vuoteen verrattuna.
- Käytön ajoittaminen: sähkön käytön ajoittamisen merkitys on yhä useamman tiedossa.
- Joustot: mm. pk-yrityksistä on löytynyt uusia vapaaehtoisia tahoja joustamaan tarvittaessa omassa kulutuksessaan.
“Näitä kaikkia asioita kannattaa edelleen pitää pinnalla. Ne kertovat eräänlaisesta talkoohengestä niin yrityksissä kuin kuluttajienkin keskuudessa. Sillä on suuri merkitys talven vaikeimpien tilanteiden yli pääsemisessä.”
Energian huoltovarmuus vaatii tulevaisuudessa suurempaa omavaraisuutta ja uutta ajattelua
Energian huoltovarmuudella viitataan käytännössä valmisteltuihin ja poikkeuksellisiin toimiin, joilla toimitusvarmuuden heikennyttyä pyritään pitämään yllä energiahuoltoa.
Huoltovarmuuskeskuksen johtava varautumisasiantuntija Pia Oesch: “Huoltovarmuuden osalta Suomi on perinteisesti hyvin hoitanut varautumisensa. Mikäli joutuisimme tarttumaan energiahuoltovarmuustoimiin, meillä on mm. laajasti polttoaineita varastossa ja kyky ottaa niitä käyttöön.”
Kriisistä oppeja. Oesch korostaa, että kriisistä voidaan löytää paljon opittavaa:
- Suomessa tarvitaan riittävä määrä vakaata ja varmaa tuotantoa, jollaista on esimerkiksi ydin- ja vesivoima sekä polttoon perustuvat teknologiat.
- On huolehdittava riittävästä omavaraisuudesta niin tuotantokapasiteetin kuin polttoaineidenkin osalta.
- Toisaalta tarvitaan myös toimivat markkinat mm. energian tuonnin mahdollistamiseksi.
“Pandemiakin osoitti sen, että kriiseissä kansakunnilla on taipumus kääntyä sisäänpäin ja huolehtia omista tarpeistaan. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että meidän pitäisi tai olisi edes varaa sulkeutua muulta maailmalta.”
Varautuminen muutoksessa. Energiahuoltovarmuus perustuu yritysten jatkuvuudenhallinnan lisäksi pitkälti polttoaineiden varmuusvarastointiin. Samaan aikaan tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta.
“Huoltovarmuuskeskuksessa tehdään jo työtä uusien ratkaisujen löytämiseksi nykyisten rinnalle.”
- Varastointi on olennainen tekijä. Muotona voivat olla synteettiset kaasut tai akut.
- Joustot korostuvat tulevaisuudessa.
“Suomessa käytetystä kokonaisenergiasta 30 % tulee puusta. Näkisin, että puu eri muodoissaan säilyy isona osana suomalaista energiajärjestelmää vielä 2040-luvullekin asti.”
Investoinnit välttämättömiä. Tulevaisuuden toimitus- ja huoltovarmuus ei synny ilman investointeja tässä päivässä.
“On ilman muuta selvää, että investointeja tarvitaan, jotta esimerkiksi tuontiriippuvutta voidaan vähentää ja omavaraisuutta kehittää. Äärimmäisen tärkeää on ennustettavuus ja vakaus poliittisessa päätöksenteossa sekä esimerkiksi luvitusprosessien sujuvuus.”
Teksti on julkaistu osana Pohjolan Voiman ja MustReadin yhteistyötä MustRead Energy -uutiskirjeessä #17, 22.11.2022.