PVO-Vesivoima Oy ja Voimalohi Oy laajentavat jo käynnissä olevaa yhteistyötään ja ottavat yhdessä harppauksen kohti vaelluskalojen palauttamista PVO-Vesivoiman toiminta-alueen pohjoisen suuriin rakennettuihin jokiin. Samalla yhteistyö tuottaa kaivattua tutkimus- ja seurantatietoa vaelluskalatyöstä. Kunnianhimoisena tavoitteena on luonnonkierrossa elävät vaelluskalakannat – sekä tietenkin monimuotoinen jokiekosysteemi.
PVO-Vesivoima Oy:n ja Kemijoki Oy:n omistama Voimalohi Oy vastaa omistajayhtiöidensä kalatalousvelvoitteiden hoidosta. Vuonna 1987 alkanut yhteistyö on keskittynyt Voimalohen toteuttamiin kalojen istutusvelvotteisiin. Nyt Voimalohen tehtäväkenttä laajenee: yritys alkaa kehittää ja toteuttaa vaelluskalojen palauttamiseen tähtääviä toimenpiteitä.
”Vaelluskalojen palauttaminen on koko Pohjois-Suomen vesistöluonnolle tärkeä asia. Kalanistutukset ovat vain yksi osa laajaa luonnonkierron palauttamiseen liittyvää kokonaisuutta – tarvitaan useita onnistuneita ratkaisuja sekä ylä- että alajuoksulla. Nyt tuomme osaamisemme ja asiantuntemuksemme myös vaelluskalojen ylös- ja alasvaellusreiteille”, Voimalohen toimitusjohtaja Aki Mäki-Petäys kertoo.
Käytännössä Voimalohen työ keskittyy nyt rakennettujen jokien vaelluskalakantojen palauttamiseen, kuten kalateiden toiminnan, ylisiirtojen ja alasvaellusreittien kehittämiseen sekä jokien lohi- ja meritaimenkantojen palautus- ja tuki-istutuksiin.
Pitkäjänteinen ja kunnianhimoinen työ etenee vaihe kerrallaan
Aki Mäki-Petäyksen mukaan yhteistyön tavoite on selvä – vaelluskalakantojen palauttaminen toiminta-alueen rakennettuihin jokiin. Tavoite on kunnianhimoinen, monitahoinen ja vaatii pitkäjännitteistä työtä, jota tehdään vaihe kerrallaan. Eri vaiheisiin liittyy paljon investointeja, teknologiaa sekä yhteistyötä viranomaisten ja paikallisten toimijoiden kanssa. Lisäksi tarvitaan paljon tutkimustietoa.
”Vaelluskalojen palauttamistyössä ja niiden luonnonkierron tukemisessa on tärkeää edetä vaiheittain. Siten saamme koko ajan arvokasta tutkimustietoa ja seurantaa ratkaisujen toimivuudesta. Se on avain kestävään kokonaisuuteen.”
Iijoella ensimmäinen vaihe on jo hyvässä vauhdissa. Joen ylimmälle voimalaitokselle Haapakoskelle on valmistunut jo alasvaellusreitti, jonka toimintaa tutkitaan ja kehitetään. Alempana Raasakan voimalaitoksen ohitukseen suunnitellun kalatien lupavalitusten käsittely on vielä kesken. Pitkä lupaprosessi ei ole kuitenkaan pysäyttänyt vaelluskalatyötä, vaan on antanut sysäyksen löytää uusia ratkaisuja. Raasakassa otetaankin kesällä 2023 käyttöön Kalasydän, joka toimii hydraulisena kalatienä ylävirtaan.
Myös kalojen kotiutusistutukset ovat jo käynnissä pienimuotoisesti sekä Iijoen että Kemijoen vesistöissä. Iijoella kotiutusistutuksia on tehty keski- ja yläjuoksulla, ja emokaloja autettu ylisiirroin patojen ohi niiden lisääntymisaluille.
”Työmme vaatii monipuolista ammattitaitoa, tutkittua tietoa sekä kärsivällisyyttä. Vaikka emme voi ratkaista kaikkea kerralla, tulee työmme askel askeleelta näkyväksi jokiluonnossa”, Mäki-Petäys summaa.
Apuna huippuluokan asiantuntijat
Voimalohi tuo yhteiseen vaelluskalatyöhön mittavaa kalatalouden asiantuntemusta. Sen osaaminen on valtakunnallisesti huippuluokkaa. Aki Mäki-Petäys on itsekin aiheen pitkän linjan asiantuntija. Ennen Voimalohen toimitusjohtajaksi siirtymistään hän toimi 25 vuotta vaelluskalatutkijana Luonnonvarakeskuksella.
Mäki-Petäyksen mukaan vaelluskalan palauttamistyöhön liittyvää osaamista kuitenkin vahvistetaan koko ajan.
”Teemme tiivistä yhteistyötä rakennettujen jokien parhaiden tutkijoiden kanssa. Lisäksi investoimme omaan osaamiseemme. Vuoden 2023 alussa meillä aloitti uusi tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Jaukkuri, jonka tausta on nimenomaan rakennettujen jokien vaelluskalatutkijana.”
Ei pikavoittoja tai patenttiratkaisuja, vaan lisää tutkimusta
Vaelluskalojen luonnonkierron palauttamisessa ei mitään ratkaisuja ole rajattu suoraan pois. Kaikkia vaihtoehtoja selvitetään ja punnitaan vakavasti. Yhtä ja oikeaa kalatietyyppiä ei ole, joissain paikoissa toimivin voi olla tekninen kalatie, jossain muualla taas luonnonmukainen tai teknisen ja luonnonmukaisen yhdistelmä eli hybridiratkaisu. Tutkimustietoa suuremmista kalateistä Suomen oloissa on valitettavasti niukasti yksinkertaisesti siitä syystä, että niitä ei ole tänne vielä rakennettu:
”Suurin osa tutkimustiedosta on edelleen kansainvälistä. Siksi on erityisen tärkeää tehdä myös omakohtaista tutkimusta ja seurantaa. Kun toteamme yhden vaiheen tai ratkaisun toimivaksi, voimme sen pohjalta suunnitella ja toteuttaa seuraavaa.”
Vaelluskalojen palauttamiseen liittyviä teknologisia ratkaisuja kehitetään koko ajan. Nekin vaativat Suomen olosuhteisiin kytkettyä tutkimusta ja seurantaa.
”Raasakkaan suunniteltu älykalatie on hyvä esimerkki teknologian tuomista ratkaisumahdollisuuksista. Padon alapuolisella jokiosuudella alaosassa olisi suunnitelman mukaan nousevien kalojen määrää mittaavat anturit tai kamerat. Kun näin saadun tiedon perusteella nousukalaa on paljon liikkeellä, voidaan käynnistää kalatien lisähoukutusvirta, joka ohjaa kaloja löytämään nousukohdan kalatielle padon ohi. Oli Raasakan lopullinen ratkaisu sitten millainen hyvänsä, kuvaavat Kalasydämen ja älykalatien kaltaiset ratkaisut teknologian kehitystä.”
Laaja yhteistyö vie eteenpäin
Pitkän aikajänteen palauttamistyössä Mäki-Petäys uskoo laajaan yhteistyöhön. Vaelluskalat koskettavat monia – niin viranomaisia, tutkijoita, järjestöjä kuin jokiympäristöjen paikallisia asukkaita ja vesialueiden kalastajia, kalatalousalueita ja osakaskuntia. On selvää, että kaikkea luonnonkierron palauttamisen tarvittavaa vesivoimayhtiöt ja Voimalohi eivät voi tehdä yksin. Tarvitaan myös esimerkiksi kestävää kalastustasoa sekä puhtaita valumavesiä yläjuoksujen kutualueilla.
Mäki-Petäyksen mukaan parhaat ratkaisut löytyvät kuuntelemalla ja huomioilla kaikkia osapuolia.
”Vesisähkö on nyt ja tulevaisuudessa keskeinen säätövoiman ja energiantuotannon lähde. Se asettaa tekemisellemme raamit, mutta ratkaisut löydämme toimimalla yhdessä noiden raamien sisällä.”