Pidetään sähkön tuotantorakenne monipuolisena ja annetaan markkinoiden toimia, evästi asiantuntijapaneeli keskustellessaan sähköverkosta ja energiatulevaisuudesta Iin IlmastoAreenalla.
Sähköä pitää koko ajan tuottaa ja kuluttaa saman verran, joten mistä riittää säätövoimaa tasapainottamaan sähköjärjestelmää tyynellä, kuten kovina pakkaskausina? Sähköjärjestelmä on koetuksella, kun kulutus on suurimmillaan. Kuluttajille tämä merkitsee hintapiikkejä.
Yksikönpäällikkö Mikko Heikkilä kantaverkkoyhtiö Fingridiltä luonnehti sähköjärjestelmää maailman monimutkaisimmaksi koneeksi. Tämän koneen toimintaa pohtinut Iin IlmastoAreenan asiantuntijapaneeli näki, että sähkön kulutuksen ja tuotannon tasapainottamiseen tarvitaan kaikkia keinoja vesivoimasta akkuihin ja muihin varastoihin sekä polttoon perustuvia lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksia. Lisäksi sähkön käyttäjien on joustettava eli hillittävä sähkön kulutusta.
Energiateollisuusliiton toimitusjohtaja Jukka Leskelä piti epätodennäköisenä, että vedystä olisi nopeasti ratkaisuksi. Siinä sähköllä tuotettaisiin vetyä, jolla taas tuotettaisiin sähköä silloin kun se on kallista.
– Vedyllä on paljon muutakin käyttöä kuin sähköntuotanto, joten ei kannata sen ratkaisun varaan jäädä odottelemaan.
Samalla linjalla oli Pohjolan Voiman yhteiskuntasuhteiden ja vastuullisuuden johtaja Riitta Larnimaa, jonka mukaan hehkutus vedyn ympärillä on laantunut. Vety on tulevaisuutta, mutta sinne pitää ensin kulkea.
– Jos poliitikoilta kysyy, millä ratkaisuilla Suomeen saadaan säätövoimaa, sieltä sanotaan ensimmäisenä, että akut ja vety.
Larnimaa piti akkuja hyvänä ratkaisuna nopeaan säätöön, mutta esimerkiksi Iijoen vesivoimalaitosten korvaaminen akuilla olisi järkyttävän kallista. Vesivoiman ylivoimaisena hyötynä on, että se pystyy osallistumaan säätöön sekuntitasolta aina vuositasolle asti. Iijoen voimalaitokset ovat merkittävä säätövoiman tuottaja.
Ratkaisut sähköjärjestelmän toimitusvarmuuteen ja kustannustehokkuuteen tulisi Larnimaan mukaan löytää markkinaehtoisesti. Puheet hintakatoista ja erilaisista tukijärjestelmistä tekevät investorit varovaisiksi.
Mikko Heikkilä ilmoittautui markkinaehtoisuuden kannattajaksi muiden tapaan.
– Annetaan markkinoiden toimia ja luotetaan siihen, että sieltä tulevat fiksuimmat ratkaisut.
Suomen energiajärjestelmä erinomaisessa tilanteessa
Nelihenkinen paneeli piti Suomen energiajärjestelmän näkymiä hyvinä. Kotimainen uusiutuva, usein säästä riippuvainen sähköntuotanto on muutamassa vuodessa korvannut tuonnin Venäjältä, ja fossiilisen sähköntuotannon osuus on enää 1,5 prosentin luokkaa.
Energiatekniikan ja -talouden professori Sanna Syri Aalto-yliopistosta ennusti, että sähköä riittää ja se tulee olemaan kohtuuhintaista.
– Tuulivoimaa ja aurinkosähköä on nopeaa rakentaa ja sitä lisätään kysynnän mukana, sanoi Syri viitaten esimerkiksi datakeskuksiin.
Kysyntään puuttui myös Jukka Leskelä, joka sanoi, että sähkön kulutuksen kasvu ja talouskasvu kulkevat käsi kädessä, mutta kumpikaan ei ole vuosiin kasvanut. Puhdas energiantuotanto tarjoaa Suomelle mahdollisuuden houkutella investointeja.
– Nyt on mietittävä, miten hyödytään tästä lisää.
Mikko Heikkilän mukaan energiapolitiikka on teollisuus- ja kasvupolitiikkaa. Fingridillä on menossa ohjelma, jossa kantaverkkoa rakennetaan noin 500 miljoonalla eurolla vuodessa.
– Investointeja on tehty ennätystahtia, nyt on mietittävä, miten verkkoa voidaan käyttää fiksummin.
Siirtoyhteydet ovat koetuksella, kun uusi sähköntuotanto painottuu Pohjois-Suomeen ja kulutus Tampereen eteläpuolelle. Heikkilä näki verkon kannalta parhaaksi, jos esimerkiksi uudet datakeskukset sijoittuvat lähelle sähkön tuotantoa.
Datakeskukset tervetulleita
Juontaja Anna Ståhle kysyi panelistien mielipidettä datakeskuksista.
Larnimaa kysyi retorisesti, onko Suomella varaa tässä taloustilanteessa valita investointeja. Sanna Syri pohti, että sähköjärjestelmän ongelmat kärjistyvät, jos keskukset eivät jousta pakkastilanteissa vaan maksavat sähköstä kiinteää hintaa.
– Kysyntäjousto on tärkeää, mutta onko se mennyt siihen, että ihmiset tinkivät kotinsa lämmityksestä.
Jukka Leskelä totesi, että datakeskuksista kilpaillaan maailmalla.
– Meillä on yhtiöitä, jotka toimittavat datakeskuksille teknologiaa, esimerkiksi Nokia ja Wärtsilä, ja paljon osaamista.
Iissä 12. kesäkuuta pidettyyn IlmastoAreenaan oli koottu korkeatasoinen ohjelma, jossa paneelikeskustelujen lisäksi kuultiin asiantuntijoiden puheenvuoroja. Viidettä kertaa järjestetty tapahtuma on ilmastoasioissa profiloituneelle Iille tärkeä, kertoo kunnanjohtaja Marjukka Manninen.
– Teemat herättävät keskustelua, ja oli hyvä nähdä, että herättivät. Kun yhteiskunnassa keskustelukulttuuri polarisoituu, on tärkeää saada faktoihin perustuvaa asiaa yhtä aikaa pöydälle.
