Laskeva trendi. Kun suomalaisilta päättäjiltä kysyttiin Pohjolan Voiman kyselyssä, miten energiajärjestelmäämme tulisi ensisijaisesti ohjata tulevaisuudessa, vastaukset hätkähdyttävät.
Markkinaehtoisuuden tuki on pudonnut reilussa kymmenessä vuodessa noin 30 prosenttiyksikköä:
● Markkinaehtoisuutta kannattaa 37 prosenttia vastanneista.
● Vuonna 2024 luku oli 46 prosenttia.
● Vuonna 2015 luku oli 67 prosenttia.
Aki Kangasharju, toimitusjohtaja, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos: ”Vastaajilla on luultavasti hyvin muistissa 2020-luvun kriisit. Ja vuonna 2015 esimerkiksi ajateltiin, että Venäjä saadaan rauhan kannalle.”
”Poikkeuksellisina aikoina myös moni päättäjä on taipuvainen ajattelemaan, että kriiseissä julkista sektoria tarvitaan.”
Usko valtioon näkyy kyselyn tuloksissa näin:
● 26 prosenttia vastaajista ohjaisi energiajärjestelmää lisäämällä valtionohjausta verojärjestelyin, esimerkiksi haittaveroin. Vuonna 2024 vastaava osuus oli 19 prosenttia.
● 12 prosenttia vastaajista ohjaisi energiajärjestelmää lisäämällä valtionohjausta tukijärjestelyin.
● 8 prosenttia vastaajista haluaisi esimerkiksi hintasääntelyä.
Kaiken kaikkiaan:
● Valtionohjausta vero- ja tukijärjestelyin tai hintasääntelyllä kannattaa 46 prosenttia vastaajista. Vuonna 2015 vastaava luku oli 22 prosenttia.
● Markkinaehtoisuuden kannatus (37 prosenttia) on nyt selkeästi pienempi kuin valtionohjauksen.
”Viime aikoina on keskusteltu paljon myös datakeskuksista. Pohditaan, kenen tehtävänä on huolehtia sähköjärjestelmästä ja sähkön riittävyydestä. Eihän näistä asioista voi tietenkään huolehtia yksin markkinatoimijat, vaan julkisen sektorin pitää luoda toiminnalle puitteet.”
Mutta: ”En usko, että energia-alaa tuntevista päättäjistä olisi tullut mitenkään valtiouskovaisia. Häiriöitä normaalioloihin verrattuna on vain ollut paljon. Moni ajattelee, että siksi valtionohjaus olisi tarpeen. Mutta silloin pitää olla myös fiksut välineet häiriöiden hallintaan ja ymmärrystä siitä, mitä markkinoihin puuttumisesta voi seurata.”
”Markkinat ohjaavat parhaiten sähköjärjestelmää pitkällä aikavälillä” – muutoin luvassa kallis lasku
Paluu normaaliin. Suomalaispäättäjien usko markkinaehtoisuuteen sähköjärjestelmän ohjaamisessa on siis laskenut roimasti viime vuosina.
Tämä ei kuitenkaan ole pysyvä tila, arvioi talouden asiantuntija.
Aki Kangasharju, toimitusjohtaja, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos: “Uskon, että päättäjien ajatukset kallistuvat markkinaehtoisuuden puolelle jälleen, jos pääsisimme kriisitunnelmista niin kutsuttuun normaalimpaan aikaan.”
Syyt valtionohjauksen suosiolle ovat Kangasharjun mukaan selkeät:
- Vuosia jatkunut epävakaa maailmantila.
- Lisääntynyt sääriippuvainen tuotanto, joka osaltaan aiheuttaa korkeitakin piikkejä pörssisähkön hintaan.
- Keskustelu sähkön riittävyydestä muun muassa datakeskusinvestointien yhteydessä.
”Kaikesta huolimatta tehokkain tapa ohjata sähköjärjestelmää pitkällä aikavälillä on markkinaehtoisuus. Tämä tulee jo hintamekanismin kautta.”
Markkinaehtoisuudella hyvinvointia.
- Suomalainen sähkö on edelleen Euroopan edullisinta sekä puhdasta ja toimitusvarmaa.
- Tämä vetää investointeja myös ulkomailta.
- Uudet investoinnit luovat hyvinvointia Suomeen.
”Taloushistoriassa on osoitettu jo pitkään, että byrokraatilla tai poliitikolla ei ole parempaa tietoa minne investoida kuin sillä yrittäjällä tai omistajalla, jolla on omat rahat liossa. Siksi markkinat ovat tehokkain tapa ohjata myös sähköjärjestelmää.”
Näistä asioista Suomessa on huolehdittava:
- Markkinoille pääsy ja kilpailu säilyvät vapaana.
- Säätövoimaa rakennetaan riittävästi lisää.
”Tämä ei sinänsä vaadi valtion sääntelyä, kunhan esimerkiksi veropolitiikka ja säätely ohjaavat riittävästi yksityistä sektoria rakentamaan uutta säätövoimaa.”
Entä jos markkinaehtoisuus murenee entisestään?
”Pidemmällä aikavälillä se tarkoittaisi kalliimpaa sähkön hintaa ja huonosti toimivaa sähköjärjestelmää, mikä puolestaan heikentää hyvinvointiamme. Esimerkiksi uudet investoinnit valuisivat muun muassa Ruotsiin.”
Aula Research Oy toteutti Pohjolan Voiman toimeksiannosta keväällä 2026 selvityksen, jossa selvitettiin sidosryhmien näkemyksiä muun muassa energia-alan toimintaympäristöstä. Kyselyyn vastasi 172 keskeistä energia-alan vaikuttajaa, esimerkiksi kansanedustajia.
Kuvateksti: Päättäjien usko markkinaehtoisuuteen energiajärjestelmän ohjaamisessa on laskussa. Se ei ole järjestelmän kannalta järkevintä, vaikka tässä ajassa osin ymmärrettävää, arvioi Aki Kangasharju. (Kuva: Etla)
Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran MustRead -uutiskirjeessä 24.9.2026.