Kuntien rooli hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamisessa on koko ajan kasvanut. Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä uskoo, että nuorten päättäjien ansiosta ilmasto tullaan aiempaa paremmin ottamaan huomioon kuntien päätöksenteossa. Pohjolan Voiman ilmastoillassa 30. maaliskuuta kuullaan nuorilta itseltään, mitkä ovat kuntien tärkeimpiä ilmastotoimia.
Energiateollisuus ry:n teettämän Suomalaisten energia-asenteet 2020 -tutkimuksen mukaan suomalaiset pitävät edelleen energian hintaa tärkeämpänä kuin ilmastonmuutoksen hillintää. Suomalaisten halu maksaa energiasta korkeampaa hintaa ympäristöhaittojen vähentämiseksi laski jonkin verran.
Jukka Leskelä on huolissaan siitä, että ihmisille on välittynyt sellainen kuva, että ilmastonmuutoksen hillintä olisi kallista.
– Pandemian aikana ilmastokysymys on jäänyt taka-alalle. Huolet ovat siirtyneet lähemmäs omaa arkea ja omaa selviytymistä. Rinnalla on kulkenut ilmiö, joka perustuu minun oikeuteni ensin -ajatteluun. Se näkyy myös siinä, että minun energiani ei saa maksaa enempää, vaikka tehdään yhteiseen hyvään tähtääviä päätöksiä tai muutoksia, Leskelä sanoo.
Leskelä on Energiateollisuuden edustajana mukana Pohjolan Voiman Onko kunnilla pallo hallussa -webinaarissa.
Nuoret kantavat eniten huolta ilmastosta
Jukka Leskelä korostaa, että vastaajien huoli ilmastosta on kuitenkin edelleen suuri. Erityisesti nuoret (18–25-vuotiaat) kannattavat muita ikäluokkia enemmän uusien energiainnovaatioiden kehittämistä ja kaupallistamista sekä uusiutuvien tuotantoa tukemista verovaroin. Lisäksi he ovat muita valmiimpia maksamaan energiasta korkeampaa hintaa.
– Nuorilla on vahva usko siihen, että maailmaa voi muuttaa. He kantavat vastuuta tulevaisuudesta ja ovat valmiita osallistumaan. Ylisukupolvisissa asioissa – kuten energiakysymyksissä – olisi täysin vastuutonta olla kuuntelematta nuoria, Leskelä sanoo.
Ilmastonäkökulma mukaan jokaiseen päätökseen
Leskelä arvioi kuntien roolin ilmastokysymyksissä kasvavan jatkossakin.
– Kuntien rooli ilmastokysymyksessä on aika tuore ilmiö. Aiemmin ajateltiin, että se on valtion ja EU:n asia. Kunnilla on kuitenkin iso rooli. Ne vastaavat kaavoituksesta ja sitä kautta siitä, millaisia liikkumistarpeita kuntalaisilla on. Kunnilla on paljon kiinteistöjä ja edellytykset materiaalivirtojen hallintaan. Kunnat ohjaavat myös kierrätys- ja jätehuoltoa sekä tietenkin kaukolämmön kautta kuntalaisten lämmitystä.
Leskelä uskoo, että nuoret päättäjät tuovat vahvasti ilmastonäkökulmaa päätöksentekoon. Uusiutuvia energiamuotoja kannattavat nimenomaan nuoret ikäluokat. Ilmastonmuutokseen vaikutetaan hänen mukaansa integroimalla ilmastotyö kaikkeen kunnan toimintaan.
– Suomeen ei rakenneta yhtään tuulivoimalaa, ellei niitä oteta kuntien kaavoitukseen. Monissa kunnissa ilmastotyö nähdään erillisenä muusta päätöksenteosta. Seuraava tehtävä kunnilla onkin integroida ilmastoteot jatkuvaksi ja läpileikkaavaksi osaksi päätöksiä. Siellä on iso innovaatiopotentiaali ja rohkaisen kyllä nuoria osallistumaan.
Kaukolämmön tulevaisuus ratkaistaan kunnissa
Jukka Leskelä korostaa, että kaupungit ovat olleet usein valtiota kyvykkäämpiä tekemään energiaan liittyviä ratkaisuja.
– Kunnilla on iso mahdollisuus hakea muutoshyötyjä ja olla viemässä ilmastoasioita eteenpäin kansalaisen arjen näkökulmasta. Kunta luo eräänlaiset käyttöliittymät siihen, miten kuntalainen voi liikkua ympäristöystävällisesti, miten hän lämmittää kotiaan ja miten kierrätys ja jätteenhuolto on järjestetty. Kunta voi päätöksillään vaikuttaa siihen, kokeeko kuntalainen nämä asiat ongelmina vai mahdollisuuksina, Leskelä sanoo.
Yksi monen kuntalaisen elämänlaatuun vaikuttava asia on kaukolämpö. Leskelä pitääkin tärkeänä, että kaukolämpöjärjestelmää ei ajeta alas. ET:n tutkimuksesta ilmeni, että moni talous valitsisi kaukolämmön sijaan maalämmön.
– Suomessa on paljon sellaista energiainfraa, joka on todella välttämätöntä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Kaukolämpöjärjestelmät ovat juuri sellaisia. Niissä on paitsi energian siirtomahdollisuus myös varastointimahdollisuus. Ei ole mitään keinoja hyödyntää esimerkiksi hukkalämpöä, ellei meillä ole tapaa jakaa energiaa. Tämä jos joku on kuntalaisten etu, Leskelä sanoo.