Pohjolan Voima ja vaelluskalaratkaisuihin keskittyvä Kalasydän Oy ovat tehneet sopimuksen, jonka myötä hydraulinen Kalasydän-kalatie on käytössä Iijoen alimmalla voimalaitoksella Raasakassa vuosina 2023–2025. Ratkaisu on osa vaelluskalojen palauttamistyötä ja samalla saamme käytöstä arvokasta tietoa myös tuleviin hankkeisiin – Kalasydän on nyt ensimmäistä kertaa käytössä mereen laskevan joen alimmalla voimalalla, johon esimerkiksi lohi pääsee nousemaan suoraan mereltä. Kalasydämen toiminta on tarkoitus aloittaa heti kevättulvien jälkeen kesäkuussa.
Kalasydämen putkilinjastoa suunnitellaan parhaillaan Raasakassa, mikä näkyy maa-alueella tehtävinä pohjatöinä. Kaikki Kalasydämen kiinteät osat rakentuvat maalle ja vain varsinainen Kalasydän-laite sijoitetaan veteen. Laitteistoa huolletaan talvella, jolloin vaelluskalat eivät nouse ylävirtaan ja ainakin osa vesistöstä jäätyy. Pohjolan Voiman ympäristöasiantuntija Jyrki Salon mukaan Kalasydämellä on Raasakassa jatkossakin useita käyttötapoja.
”Käytännössä Kalasydän mahdollistaa kalojen kulkemisen Raasakan voimalaitoksemme ohitse. Raasakan perinteisempien kalatiehankkeiden lupa-asiat ovat edenneet hitaasti, joten olemme iloisia, että Kalasydämen avulla voimme toimia vaelluskalojen hyväksi jo nyt”, Salo kertoo ja jatkaa:
”Kalasydän mahdollistaa sen, että voimme myös tehdä lohen ja meritaimenen ylisiirtoja entistä kalaystävällisemmin. Johdamme kalat järjestelmän konttiin ja siirrämme ne edelleen ylävirtaan jatkamaan kutuvaellustaan niin, ettei niiden tarvitse olla suoraan kosketuksissa ihmisen kanssa. Ylisiirroissa eläinlääkäri tarkistaa kalojen kunnon, ja kontin allas onkin suunniteltu sellaiseksi, että tämä on helppo tehdä.”
Kalasydän-järjestelmää käytetään myös nahkiaisten ylisiirtopyynnissä ja niiden ylisiirtovelvoitteen toteutumisen varmistamisessa. Erityispiirteenä Raasakassa on vaellussiian mädinhankinta, jossa järjestelmän kontista on myös apua. Mädinhankinnassa emokaloilta kerätään mätiä, jota sitten haudotaan ja kuoriutuneet poikaset siirretään jatkokasvatukseen ja edelleen kalaistutuksiin. Vahvistunut hyljekanta on viime vuosina aiheuttanut haasteita mädinhankintaan, sillä perinteisiin verkkopyydyksiin jääneet emokalat ovat olleet helppoja kohteita ravintoa etsiville hylkeille. Emokaloille hellävarainen ylisiirtokontti voi tarjota ratkaisun, jolla pystymme vahvistamaan Perämeren vaellussiikakantaa.
Merkittävä tutkimustieto tukee tulevaa vaelluskalatyötä
Raasakassa täysimittainen hydraulinen Kalasydän-järjestelmä on nyt ensimmäistä kertaa käytössä mereen laskevan joen alimman voimalan kohdalla. Se tuo meille merkittävää tietoa ratkaisun toimivuudesta. Raasakassa on tarkoitus toteuttaa myös tutkimusta voimalaitoksen alapuolelle nousevien vaelluskalojen määristä ja Kalasydämen toimintatehokkuudesta. Tulosten mukaan Kalasydän voi jäädä kokeilujakson jälkeen joko tukemaan muita tulevia kalatieratkaisujamme Raasakan voimalan yhteyteen, tai voimme siirtää sen muille kohteille.
Perinteiseen kalatiehen verrattuna Kalasydämen houkutusvirtaus on hieman pienempi. Sen etuna on kuitenkin se, että laitteiston sijaintia voimalaitoksen alapuolella voidaan helposti muuttaa ja siten optimoida sen toimintaa. Raasakassa joen uoma on joihinkin kohteisiin verrattuna kapeampi ja kalojen lähestymisreitit melko selkeitä, joten paikka soveltuu hyvin Kalasydämelle.
Paras kokonaisuus on erilaisten toimien summa
Aktiivinen seuranta mahdollistaa sen, että voimme arvioida ja parantaa sekä Kalasydän-järjestelmän tehokkuutta että eri vaelluskalaratkaisujen toimimista yhteen myös tulevaisuudessa. Kalatie on varustettu kamerajärjestelmällä, jonka avulla saamme tiedot laitteiston läpi kulkeneista kalamääristä ja -lajeista. Raasakassa meidän on tärkeää huomioida paikalliset piirteet kuten se, että tällä hetkellä jokea pitkin nousee paljon myös istutettuja kaloja, jotka eivät ole peräisin joen ylävirralta. Tästä syystä ne eivät ole yhtä halukkaita nousemaan Raasakan yläpuolelle, sillä lajityypillisesti ne hakeutuvat synnyinsijoilleen kutemaan. Myös kalastus voi vaikuttaa voimalalle saakka nousevien kalojen määrään, sillä merestä voimalallemme otollista kalastusvesistöä on 10 kilometriä.
Vaikka Kalasydän osoittautuisi erittäinkin tehokkaaksi, suhtaudumme myös muuhun luonnon monimuotoisuuden kehittämistyöhön yhtä sitoutuneesti. Iijoen ylimmällä voimalaitoksella Haapakoskella olemme ottaneet laajan yhteistyöhankkeen myötä käyttöön Suomen ensimmäisen vaelluskalojen alasvaellusväylän, joka mahdollistaa puolestaan jokea alas merelle vaeltavien lohikalojen poikasten pääsyn voimalaitoksen ohi.
”Uskomme ja haluamme, että tutkimustiedolla, ratkaisukeskeisellä asenteella ja avoimella yhteistyöllä saamme parhaita tuloksia”, Salo summaa.