Ovatko energiapolitiikan perusperiaatteet murenemassa? Mitä tulevaisuudessa tapahtuu, jos päättäjät haluavat luopua tuotantomuotojen teknologianeutraalisuudesta ja lisätä energiajärjestelmän tuki- ja vero-ohjausta? Tätä pohtii Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies yhdessä Pohjolan Voiman toimitusjohtaja Ilkka Tykkyläisen kanssa.
Pohjolan Voima teetti syksyllä 2021 Aula Research Oy:llä sidosryhmäkyselyn, jonka vastaajina oli 120 energia-alan keskeistä poliittista päättäjää ja taustavaikuttajaa. Sidosryhmäkyselyssä ilmeni, että poliittisten päättäjien ja taustavaikuttajien usko markkinaehtoisuuteen on hiipumassa.
Vastausten ennakoima energiapolitiikan kehityssuunta huolettaa Ilkka Tykkyläistä. Suunta on hänen mukaansa kohtalokas suomalaiselle energiantuotannolle ja myös päästövähennystavoitteille.
– Energia-alalle ei ole hyvä uutinen, jos päättäjien keskuudessa teknologianeutraalisuuden ja markkinaehtoisuuden suosio on hiipumassa. Ei kai ole tavoiteltavaa, että valtionohjauksella poimitaan voittajat esimerkiksi uusiutuvien tuotantomuotojen joukosta. EU:ssa on näkyvissä suuntaus asettaa vesivoima ja bioenergia eri koriin tuuli- ja aurinkoenergian kanssa. Ydinvoimastakin käydään välillä kiivasta keskustelua. Sidosryhmäkyselymme ja tekemämme sidosryhmähaastattelut antavat viitteitä siitä, että myös kotimaassa päättäjien ja poliittisten taustavaikuttajien tuki teknologianeutraalisuudelle on heikkenemässä, toteaa Ilkka Tykkyläinen.
– Pohjoismainen sähkömarkkina on viime syksyyn asti tarjonnut pääosin kohtuuhintaista sähköä suomalaisille. Loppuvuodesta pilviä hiponeet hinnat Suomessa ja Euroopassa aiheuttivat ongelmia kuluttajille ja yrityksille. EK näkee kuitenkin, että markkinamekanismiin ei tulisi puuttua hintakriisin takia, vaan investoida edelleen lisätuotantoon sekä akku- ja kysyntäjoustoratkaisuihin. Sähkön hinnan vaihtelu on tullut jäädäkseen hintatason alennuttuakin, vastaa Jyri Häkämies.
Häkämiehen mukaan vero-ohjaus on osin tarpeellistakin eli esimerkiksi sähköveron alennus palveluyrityksillä auttaisi tässä tilanteessa.
– EU:n päästökauppa hoitaa hyvin tonttiaan energian tuotannon ja teollisuuden päästöjen vähentäjänä, kunhan hiilivuotoriski ja kilpailukyvyn säilyminen huomioidaan, hän sanoo.
Mitä käy energianmuotojen tasavertaiselle kohtelulle?
Jos energiapolitiikan perusperiaate laajasta tuotantopaletista on murenemassa, millainen riski se on koko energiajärjestelmälle ja ilmastotavoitteiden toteutumiselle?
– Me näemme perusperiaatteena esimerkiksi sen, että kaikkia ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta tärkeitä energiamuotoja käsitellään tasavertaisesti. Jos osa uusiutuvan energian tuotantomuodoista tiputetaan pois, lisää se koko energiajärjestelmän tehottomuutta ja heikentää energiaintensiivisen teollisuuden kilpailukykyä, Tykkyläinen toteaa.
Jyri Häkämies korostaa, että Elinkeinoelämän keskusliittokin painottaa teknologianeutraaliuden, kustannustehokkuuden ja markkinaehtoisuuden merkitystä energia- ja ilmastolainsäädännön valmistelussa.
– Niiden avulla löydetään optimaalisin reitti kohti ilmastotavoitteita niin, että yritystemme kilpailukyky säilyy. Teknologiat kehittyvät eri tahtiin ja osin arvaamattomasti, joten jäykkä lainsäädäntö voi estää lupaavat kehityskulut, hän toteaa.
Lisääntyykö sääntely?
Suomessa energiapoliittisten päätöksentekijöiden keskuudessa on ollut hyvin yksimielinen näkemys siitä, että aurinkovoima, ydinvoima, tuulivoima ja vesivoima ovat ne tuotantomuodot, joita edistetään. Niiden arvo hiilineutraaliuden tavoittelussa on merkittävä.
Häkämiehelläkin on tähän selkeä näkemys.
– Suomen ilmastoneutraalisuustavoite on maailman kunnianhimoisimpia, joten sen saavuttamiseksi tarvitaan kaikkia vähäpäästöisiä energiamuotoja: ydinenergiaa ja uusiutuvia energiamuotoja. Erityisesti vähäpäästöisen sähkön tarve kasvaa tulevaisuudessa merkittävästi, kun fossiilisista polttoaineista luovutaan teollisuudessa ja liikenne sähköistyy, hän sanoo.
Miten vetytalous vaikuttaa kokonaisuuteen?
Pohjolan Voiman sidosryhmäkyselyssä vastaajat tunnistivat säätövoiman tärkeyden. Varastointiteknologia ja varastointia edistävään akkuteknologiaan investoiminen sai kyselyssä vahvan tuen vastaajan taustasta riippumatta. Myös vetytalouteen on satsattava.
– Vetytaloudessa voidaan löytää ja tehdä ratkaisuja, jotka ovat myös kansainvälisessä mittakaavassa kiinnostavia. On kuitenkin tärkeätä, että vetytaloudesta ei synny sellaista hypeä, jolle ei ole katetta. Vetytalous tuskin ratkaisee kaikki energiajärjestelmämme haasteet. Me näemme olennaisena sen, että kaikki hiilidioksidineutraalit tuotantomuodot hyväksytään myös vedyntuotannossa, Tykkyläinen sanoo.
Jyri Häkämies arvioi, että akku- ja vetyteknologian osalta Suomi on menossa oikeaan suuntaan.
– Panostuksia tarvitaan toki kasvavassa määrin, jotta Suomi pääsee mukaan akku- ja vetyteknologiassa kärkimaiden joukkoon osaamisessa ja investoinneissa. Vihreän vedyn valmistuksessa tulee hyväksyä myös ydinvoimalla valmistettu sähkö. Ydinvoiman hylkiminen vihreän vedyn valmistuksessa on nähtävissä EU:n lainsäädännön valmistelussa. Suomessa ydinvoiman merkitys tunnistetaan hyvin, mutta ydinvoimalla on sitkeää vastustusta Keski-Euroopassa, erityisesti Itävallassa ja Saksassa, jonka loputkin ydinvoimalaitokset suljetaan lähivuosina.