Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimuksen mukaan lohenpoikasia on onnistuttu ohjaamaan Iijoen Haapakoskella. Vesivoimalaitoksen yläkanavaan kesällä 2019 asennettu noin 180 metriä pitkä kelluva ohjausaita on ensimmäinen Suomessa kyseiseen tarkoitukseen asennettu rakenne.
– Tyypillisesti patorakenteet hidastavat tai jopa katkaisevat vaelluspoikasten matkan merelle. Kalat jäävät joko liian pitkäksi aikaa uimaan patoaltaaseen, jolloin ne ovat helppoa saalista petokaloille tai sitten ne yrittävät läpäistä voimalaitoksen turbiinien kautta, mikä myös lisää kalojen kuolleisuutta, Luken tutkija Riina Huusko kertoo. Nyt uusi ohjausaita näyttää toimivan, kuten toivottiin:
– Havaintojen perusteella ohjausaita vaikuttaa toimivan suurimmaksi osaksi odotetusti ja se muutti selvästi vaelluspoikasten käyttäytymistä verrattuna ennen ohjausaidan asentamista vuonna 2017 tehtyyn tutkimukseen. Saapuessaan ohjausaidan lähelle useimmat vaelluspoikaset muuttivat uintireittinsä sen suuntaiseksi ja seurasivat sen vieressä kohti voimalaitosta, Huusko selittää.
Lohikantojen palauttaminen rakennettuihin jokiin edellyttää kalojen vaellusyhteyden eheyttämistä kahteen suuntaan: Kalanpoikasten on päästävä jokien yläjuoksulta mereen syönnösvaellukselleen kasvamaan ja aikanaan aikuisten kalojen on päästävä takaisin mereltä jokien ylävirtaan lisääntymisalueilleen. Haapakoski on sijainniltaan ylin Iijoen pääuoman viidestä vesivoimalaitoksesta.
Vesivoimalaitokset säätelevät joen virtaamaa
Vaelluspoikasten käyttäytymisessä havaittiin eroja virtaamatilanteiden välillä. Joen kokonaisvirtaaman pienentyessä kalojen vaellusnopeus hidastui ja uintireitit muuttuivat mutkittelevimmiksi. Käyttäytymismuutos oli sama ennen ohjausaitaa ja sen asentamisen jälkeen. Muutoksesta huolimatta suurin osa kaloista lähti seuraamaan ohjausaitaa voimalaitoksen suuntaan myös pienemmällä virtaamalla. Vain yksittäisten kalojen havaittiin uivan kelluvan ohjausaidan ali ja näistä useimmat tapahtuivat, kun virtaama laski alle 200 m3/s.
Virtaama Haapakosken kohdalla on tutkimuksen toteuttamisajankohtana vaihdellut aikaisempina vuosina noin 100-300 m3/s välillä. Yli 250 m3/s virtaamatilanteilla vettä menee myös tulvaluukkujen kautta ohijuoksutuksena.
Ohjausaidan pää oli tutkimuksen aikaan voimalaitoksen puolelta pinnan alla noin 2 metriä. Tällä osuudella havaittiin kalojen uivan sen yli aidan voimalaitoksen puolelle.
– Tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita kalojen käyttäytymisestä ohjausaidalle saavuttaessa, joten tämä ei haitannut toteutusta eikä saatuja tuloksia. Kalojen käyttäytyminen aivan voimalaitoksen läheisyydessä on mielenkiinnon kohteena tarkemmin, kun varsinainen alasvaellusväylä saadaan rakennettua padon alapuolelle. Ohjausaidasta ja alasvaelluväylästä yhdessä koostuvan alasvaellusreitin toimivuutta päästään selvittämään todennäköisesti kesällä 2022, Huusko selventää.
Ohjausaidan toimivuuden arviointia varten merkittiin ja vapautettiin kahdessa erässä yhteensä 89 lohen vaelluspoikasta. Poikaset selviytyivät hyvin vapautuspaikalta Haapakosken voimalaitokselle, sillä automaattisilta vastaanottimilta saatiin havainto 79 merkitystä vaelluspoikasesta. Näistä 74 vaelluspoikaselle saatiin määritettyä uintireitti ohjausrakenteen läheisyydessä. Tutkimus toteutettiin kesäkuussa 2020 keväisen tulvavirtaaman kääntyessä laskuun.
Kuva 1: Haapakosken voimalaitospato ja ohjausaita. Ohjausaita on asennettu osana Pohjois-pohjanmaan liiton koordinoimaa iijoen-vaelluskalakärkihanketta. Kuva Riina Huusko
Iijoen lohen alasvaellusselvitys on yksi osa Luken koordinoimaa Sateenvarjo III -hanketta, jonka rahoittajina toimivat Oulun Energia Oy, Fortum Oy, Kemijoki Oy, PVO-Vesivoima Oy, Vattenfall Oy, UPM Energy Oy, Helen Oy, Kolsin Voima Oy, Energiateollisuuden ympäristöpooli, Maa- ja metsätalousministeriö ja Luke.
Kumppaneina Sateenvarjo III -hankkeessa toimivat Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon ja Varsinais-Suomen ELY-keskukset.
Lisätietoa: Iijoen alasvaellusseuranta: Tutkija Riina Huusko, Luonnonvarakeskus, riina.huusko(at)luke.fi, puh. 029 532 2192
Sateenvarjo III -hanke: Erikoistutkija Pauliina Louhi, Luonnonvarakeskus, pauliina.louhi(at)luke.fi, puh. 029 532 2189 Sateenvarjo III -hanke