PVO-Vesivoima. Lumilinjamittaukset Posiolla. Raine Revonmäki suorittamassa näytteenottoa.

Lumen vesiarvo auttaa ennustamaan kevättulvia

Tieto lumen vesiarvoista perustuu käsin tehtäviin säännöllisiin lumilinjamittauksiin. Tänä talvena mittaustietoja saadaan ensi kertaa Posion Suolijärviltä.

Säännöstelyyn sekä kevättulvien ennakointiin saadaan hyödyllistä tietoa lumilinjamittauksista, joita tehdään eri puolilla Suomea. Uusi mittauspaikka on otettu käyttöön Posion Yli-Suolijärven alueella. Lumikerroksen vesiarvot auttavat ennustamaan kevään tulovirtaamia.

Lumilinjamittauksella tarkoitetaan lumen syvyyden sekä tiheyden määrittämistä. Saadun tiedon perusteella lasketaan lumen vesiarvo. Mittauksia tehdään samoista kohdista säännöllisesti joka kuukausi läpi talven.

Aiemmin laskennalliset vesiarvot Suolijärviltä

Ympäristöpäällikkö Aaro Horsma PVO-Vesivoimalta kertoo, että Suolijärvillä ei ole ennen tehty virallista lumilinjamittausta, vaan lumen vesiarvot ovat olleet laskennallisia. Valuma-alue on pieni, ja Yli-Suolijärvellä on ollut vaikeaa luotettavasti ennakoida kevään tulovirtaamia. Yli-Suolijärvi sijaitsee Kemijärven Jumiskon voimalaitoksen vaikutusalueella.

Lähimmät lumilinjamittauspaikat ovat olleet Kuusamossa ja Taivalkoskella, joten Posion mittaukset paikkaavat aukon.

Vesitalousasiantuntija Timo Hampinen sanoo, että talvella lumilinjamittauksia tehdään kerran kuukaudessa kevääseen asti. Sulamisen alettua voidaan vielä tehdä lisämittaus. Systemaattiset mittaukset tuottavat vuosien kuluessa luotettavan aikasarjan, jolloin voidaan verrata kunkin ajankohdan vesiarvoja keskimääräisiin lukemiin. Kuvat: Kai Tirkkonen
Lumilinjamittausta Posion Suolijärvellä. Vesitalousasiantuntija Timo Hampinen sanoo, että talvella lumilinjamittauksia tehdään kerran kuukaudessa kevääseen asti.

– Mittauspisteitä on ollut harvassa. Tämä on valittu mittauspaikaksi, koska se edustaa seudun tyypillistä maastoa, sanoo Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksen vesitalousasiantuntija Timo Hampinen.

Lumen vesiarvot ovat korkeat

Yli-Suolijärvellä asuva Raine Revonmäki tekee mittaukset Posiolla. Lumilinja on neljän kilometrin pituinen lenkki, jonka varrella dataa kertyy syvyysmittauksista ja punnituksista.

Mittaukset tehdään käsityönä mittakepillä ja puntarilla. Revonmäki kirjoittaa tulokset vihkoon ja syöttää ne myöhemmin tietokoneelle. Havainnot kaikilta Suomen lumilinjamittauspaikoilta näkyvät Suomen ympäristökeskuksen nettisivuilla.

Lunta on tyypillinen määrä, eli noin metrin, mutta lumi on tavallista tiiviimpää. Raine Revonmäki mittaa lumen paksuuden ja ottaa näytteen puntariin.
Lumilinjamittausta Posion Suolijärvellä maaliskuussa 2020. Lunta tyypillinen määrä, noin metri, mutta lumi tavallista tiiviimpää.

Lumen vesiarvot ovat tänä vuonna korkeat. Lunta on paljon ja se on tavallista tiiviimpää. Ensimmäisessä mittauspaikassa lumen vesiarvo on 261 millimetriä, mikä tarkoittaa, että neliömetrin alueella sulanut lumi tuottaisi 26,1 sentin paksuisen vesikerroksen. Lumen paksuus tässä mittauskohdassa on 105 senttiä.

– Asun lähellä järven rannassa ja innokkaana veneilijänä minuakin kiinnostaa veden korkeus, Raine Revonmäki sanoo.

On tärkeää, että lumilinjamittauksia tekee alueella asuva henkilö, sanoo Aaro Horsma.

– Asukkailla on varmasti kysymyksiä lumen paksuudesta ja vesiarvoista, ja paikallisella mittaajalla on tuorein ja täsmällisin tieto asiasta.

Lumilinjamittauksen olennainen väline, puntari.

Vesiarvo ja sää vaikuttavat tulviin

Lumen vesiarvon tunteminen auttaa arvioimaan kevättulvan suuruutta, mutta vesiarvo ei ole ainoa tulviin vaikuttava muuttuja. Säät ratkaisevat paljon, sillä lumen sulamisaikaan osuneita vesisateita voi seurata suuri tulva, vaikka lumen vesiarvot olisivat alhaiset.

Seurantatieto auttaa PVO-Vesivoimaa suunnittelemaan säännöstelyä yhdessä viranomaisten kanssa, sillä tulvien aikaan järvet toimivat vesivarastona ja pystyvät näin lievittämään tulvaa. Vettä säästetään myös virkistyskäyttöön.

– Jos keväällä vettä on vähän maastossa, järvien pinta jätetään korkeammalle, jottei kesällä vesi ole liian alhaalla. Säännöstelijänkin tavoite on, että jo alkukesällä järvissä olisi runsaasti vettä ja virkistyskäyttö mahdollista, Aaro Horsma sanoo.