Elinkeinoministeri Mika Lintilä ei näe kaikkia julkisessa keskustelussa esiin nousseita energiakriisin hoitoon ehdotettuja verokeinoja mahdollisina. Ministeri pitää ehdottoman tärkeänä, että energia-alan yritysten investointikyky säilyy hyvänä, jotta ilmastotoimet eivät vaarannu.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti kerta heitolla koko Euroopan energiapolitiikan. Vaikkei Suomi olekaan enää riippuvainen venäläisestä kaasusta, pitää huoli Keski-Euroopan teollisuuden tuotanto- ja toimintakyvystä Suomenkin varpaillaan.
– Tällä hetkelläkin energiasektorin kolme merkittävintä avointa kysymystä ovat: millainen talvi on tulossa, miten Eurooppa saa maakaasua ja miten Olkiluoto 3 toimii. Suomen kannalta on iso riski, jos Keski-Euroopan teollisuus ei saa maakaasua ja alueen talous ajautuu taantumaan, Lintilä pohtii.
Vaikka keskustelu energiakriisistä käy kiivaana, Lintilän mukaan Suomen isot linjaukset ovat pysyneet ennallaan.
– Perusajatukset energiatulevaisuudestamme on linjattu ilmasto- ja energiastrategiassa. Ne pätevät yhä, vaikka ne on tehty ennen nykyistä energiakriisiä. Toki nyt on saatu monille tavoitteille lisävauhtia. Omavarainen energiatuotanto on ollut tavoitteena jo useamman hallituskauden ajan, toinen painopiste on edelleen ilmastomuutoksen ehkäisyssä. Uutena enemmän painoarvoa saaneina ovat toki tulleet mukaan turvallisuusnäkökohdat, hän sanoo.
Yritysten kilpailukyky turvattava
Lintilän mukaan energiakriisin päättyminen ei ole vielä näköpiirissä.
– Tulemme kokemaan kovia sähkön hintoja. En näe mitään merkkejä siitä, että tilanne nopeasti paranisi. Epävarmuus ja hermostuneisuus energiamarkkinoilla tulee jatkumaan pitkään. Esimerkiksi valtionlainojen korot Euroopassa ovat jo painuneet alas. Se on indikaattori siitä, että investointien pelätään hiipuvan.
Keskustelua käydään hyvin kuluttajalähtöisesti, mutta hän muistuttaa, että teollisuus käyttää yli puolet Suomessa käytetystä sähköstä. Kuluttajien lisäksi ministeri kantaa huolta yritysten kilpailukyvystä.
– Meillä on paljon yrityksiä, joiden panosta tarvitaan, sillä niillä on iso rooli teknologiamurroksen läpiviennissä, sähköistymiskehityksessä ja ilmastotyössä. Koska investointien hinnat ovat nousseet ja kannattavuus laskenut, kyky ja mahdollisuudet uusiin investointeihin uhkaa heiketä.
Energian toimitusvarmuus ykkösenä
Aivan jokaista korttia energiakriisistä selviämiseksi ei Lintilän mukaan ole kuitenkaan syytä iskeä pöytään. Hänen oma ehdotuksensa oli sähkön arvonlisäveron alentaminen.
– Jos pohditaan sitä, millä pystytään ihmisten sähkölaskua pienentämään, niin esimerkiksi windfall-vero ei ole sellainen. Se ei helpottaisi kuluttajien tilannetta eikä parantaisi sähkön tai lämmön toimitusvarmuutta. Sen sijaan se antaisi sähkön ja lämmön tuottajille viestin, joka vaarantaisi investointihalukkuutta. Nyt pitää nojata olemassa oleviin järjestelmiin, hän sanoo.
Lintilä korostaa, että suomalaisten kannalta kriisin hoidossa energian toimitusvarmuuden varmistaminen on ykkösprioriteetti.
– Se koskee yhtä lailla teollisuutta ja yksityisiä kuluttajia. Meidän tulevaisuutemme on Venäjästä riippumaton ja päästötön energia. Meillä on jo ensi vuonna mahdollisuus päästä laskennallisesti omavaraisuuteen.
Yksinkertaiset ja nopeat keinot käyttöön
Hyvät siirtoyhteydet ja luottamus naapurimaiden sähköntuontiin on yksi tärkeä näkökulma. Siksi keskustelu hintakaton alentamisesta ei innosta ministeri Lintilää.
– Julkisessa keskustelussa on syntynyt virheellinen kuvitelma, että hintakattoa alentamalla voisimme vaikuttaa kuluttajahintoihin. Jos hintakatto vedettäisiin kansallisella tasolla alas, meille syntyisi riski sähköpulaan. Emme mahdollisesti saisi Ruotsista tai Norjasta sähköä sen jälkeen vanhaan totuttuun tapaan. Joutuisimme tilanteeseen, jossa joutuisimme rajoittamaan kulutusta.
Lintilä korostaa, että energiatalkoisiin joutuvat osallistumaan kaikki.
– Tällä hetkellä esitetään niin monenlaisia keinoja hintojen hillitsemiseksi, että realiteetit ovat osalla aika hukassa. Nyt tarvitaan nopeita ja yksinkertaisia keinoja.
Aiemmin viime viikolla Lintilä ehdotti, sähkön hinnan nousua voitaisiin kompensoida sosiaaliturvapaketilla.