”On maita, joissa vesivoimaa ei ole juuri lainkaan. Tällaisia ovat esimerkiksi Tanska ja Viro, joista edellisessä suurin sähkön tuotannon lähde on tuuli, Virossa taas edelleen fossiiliset polttoaineet kuten hiili ja öljy”, Pohjolan Voiman energianhallinnan asiantuntija Pekko Niemi avaa.
”Mutta jos Suomessa tätä maamme vanhinta, yli 100-vuotiasta tuotantomuotoa ei olisi, kokisimme jonkinasteisen shokin. Mitään korvaavaa ratkaisua ei ainakaan lyhyellä tähtäimellä ole, sillä emme pysty elämään pelkän aurinko- tai tuulivoiman emmekä akkujen varassa. Vesivoimalla on Suomessa erityisrooli: se tuottaa varmaa energiaa nopeasti ja säästä riippumatta. Jos esimerkiksi sähköntuotanto tuulettomana iltapäivänä laskee, vesivoiman tehoa pystytään nopeasti nostamaan.”
Niemi kuitenkin painottaa, että paras sähköntuotantomalli saavutetaan erilaisten tuotantomuotojen yhteispelillä. Julkista keskustelua onkin tärkeä käydä avoimesti ja ratkaisuhakuisesti.
Vesivoima takaa toimitusvarmuuden
Sähkö on meille suomalaisille perushyödyke, jonka merkitys avautuu vasta sitten, kun siitä on pulaa. Viimeaikaiset datakeskusuutiset ovat nostaneet ihmisten kiinnostusta tuota arjen välttämättömyyttä kohtaan.
”Pidän keskustelua tervetulleena. On tärkeä miettiä sähkön tuotantoa toimitusvarmuuden näkökulmasta: mitä varmemmin sähköä saadaan silloin kun tarvetta on, sitä maltillisempana sen hintakin pysyy. Vesivoima kohtuullistaa sähkön hintavaihteluita, koska sen tuotantoa voidaan säätää erittäin nopeasti sen mukaan, miten sähkön kulutus vaihtelee. Suomessahan on Euroopan edullisin sähkö”, Niemi sanoo.
Uusiutuva vesivoima on toimitusvarmuudeltaan ylivoimainen. Se on fyysisistä kuljetusreiteistä riippumaton, siis täysin kotimainen. Hiilidioksidipäästöjä siitä ei aiheudu, joskin omat ympäristövaikutuksensa silläkin on. Käytettävyydessäkään ei ole hävettävää. Vesivoimalaitoksia peruskunnostetaan tavallisesti 20–40 vuoden välein. Kuluvia osia on vähän, joten vesivoima on suomalainen, luotettava työjuhta – kelistä riippumatta.
Sähköä lisää jopa sekunnin tarkkuudella
Pekko Niemi Pohjolan Voimalta kertoo, että vesivoiman erikoisuus on toimia tasapainottavana tuotantomuotona kaikissa eri aikahorisonteissa. Toisin sanoen sen toiminnan tehoa voi vaihdella eli säätää kulloisenkin sähkön kulutuksen ja tuotannon mukaan.
Niemen mukaan on tärkeä pitää mielessä, että vesivoimalla saadaan tuotettua sähköä seuraaviksi tunneiksi, päiviksi, viikoiksi tai jopa kuukausiksi silloin, kun säästä riippuvaa energiaa ei synny riittävästi. Vastaavasti vesivoiman tuotantoa voidaan säätää alaspäin jopa sekunnin tarkkuudella, kun energiaa on tarjolla paljon.
”Kun katson julkista keskustelua, niin yksi teknologia kiinnittää huomioni: akut, joita voidaan luonnehtia suuriksi sähkövarastoiksi. Uudempana teknologiana ne kiinnostavat, ja pidän tätäkin keskustelua virkistävänä. Akut ovat tervetullut lisä erityisesti hyvin nopeaan säätöön. Harmillisesti kaikille päättäjille ei ole kuitenkaan hahmottunut se, mihin ja kuinka suureen tuotantotarpeeseen akut pystyvät vastaamaan.”
“Sähköjärjestelmässä olennaista on, miten nopeasti säätövoiman tarpeeseen pystytään reagoimaan, sekä kuinka paljon sähköä pystytään varastoimaan ja kuinka pitkäksi aikaa. Montako akkua tarvittaisiin esimerkiksi keskikokoisen vesivoimalan tuottaman sähkön saamiseen? Riittääkö säätövoima, kun tuuleton pakkasjakso venyy päivästä viikkoon, tai saadaanko sitä riittävän nopeasti äkillisen kulutuspiikin sattuessa? Paljonko on paljon? Mitä mittakaavaeroista tulee huomioida”, Niemi pohtii.
Sähkön tuotanto ja sähkön varastointi tulee erottaa toisistaan
Siinä missä sähköntuotannossa syntynyttä energiaa voidaan säilöä energiavarastoihin myöhempään käyttöön, säätövoimalla tarkoitetaan kykyä lisätä tai vähentää verkossa olevaa sähköä tarpeen mukaan. Akut tarvitsevat toimiakseen sähköä, ja sen päälle tarvitaan sopiva energiantuotantomuoto. Tällainen voi olla esimerkiksi tuulipuisto. Toistaiseksi akkujen säätökapasiteetti on kuitenkin vesivoimaan nähden vaatimaton: ne pystyvät varastoimaan sähköä keskimäärin ja maksimissaan noin neljä tuntia, joten ne sopivat hyvin lyhytaikaiseen sähkön tuotannon säätöön.
Akkujen hankintahinta on edullinen, mikä lisää niiden houkuttelevuutta esimerkiksi sähköä tarvitsevalle teollisuudelle. Niillä voidaan myös vähentää kulutuspiikkejä esimerkiksi kauppakeskuksissa.
Niemi kertoo, että hän seuraa kiinnostuneena akkuteknologian kehittymistä ja sähkön varastointikyvyn kohenemista.
”Julkisessa keskustelussa olisi tärkeä erottaa se, että akuissa on energiaa varastoituna tietty määrä. Vesivoima taas pystyy tuottamaan energiaa itse koko ajan, kiitos veden luonnollisen kiertokulun.”