Ilmastopolitiikkaan ei ole odotettavissa isoja muutoksia. Globalisaatio ei enää vahvistu, sillä painopiste siirtyy alueellisuuteen, huoltovarmuuteen ja turvallisuuspolitiikkaan. Materiaalipula ja kustannusten nousu saattavat jarruttaa investointeja. Energia-alan kehitysvauhti ei kuitenkaan ole uhattuna, sillä investointihalut ja -tarpeet eivät ole kadonneet.
Näin summasivat asiantuntijat energiatulevaisuuteen vaikuttavia näkymiä Pohjolan Voiman keskustelutilaisuudessa.
Pohjolan Voima teki laajan skenaariotyön vuoden 2021 aikana. Skenaariot rakennettiin yhdessä asiantuntijavieraiden ja sidosryhmien kanssa ja ne valmistuivat ennen Ukrainan sodan alkua.
Huhtikuun alussa pidetyssä keskustelussa pohdittiin, kuinka merkittävästi maailmanlaajuiset kriisit ovat vaikuttaneet energiatulevaisuuteen jo nyt.
– Viimeaikaiset muutokset geopoliittisessa tilanteessa ovat panneet miettimään, osasimmeko skenaariotyössä pohtia kaikkia mahdollisia vaihtoehtoja. Mihin energia-alan olisi juuri nyt syytä varautua, pohjusti Pohjolan Voiman toimitusjohtaja Ilkka Tykkyläinen keskustelua.
Nykypäätöksillä pitkiä vaikutuksia talouteen
Energiatulevaisuudesta olivat Ilkka Tykkyläisen lisäksi keskustelemassa edunvalvontajohtaja Joona Turtiainen Energiateollisuudesta, Elinkeinoelämän keskusliiton pääekonomisti Penna Urrila sekä EPV Energian toimitusjohtaja Rami Vuola.
– Tilanne on todella poikkeuksellinen, en muista vastaavaa omalta uraltani. Omaa ajattelua onkin joutunut isosti tuulettamaan. On tapana sanoa, että kun talousennusteista katoavat desimaalit, ollaan ison kriisin äärellä. Nyt olemme sellaisessa tilanteessa. Epävarmuus on kasvanut äärimmäisesti ja ennustehaarukkaa on levennetty todella paljon, Penna Urrila totesi heti alkuun.
Talouteen vaikuttavia päätöksiä joudutaan nyt hänen mukaansa tekemään nopeasti, mutta niillä voi olla pitkiä vaikutuksia seuraaville vuosikymmenille. Maailmanlopun meininkiä taloudellisesti hän ei kuitenkaan povaa.
– Ukrainan sota on vaikuttanut Euroopan yhtenäisyyteen, globalisaatiokehitykseen, maakaasun hyväksyttävyyteen sekä Euroopan Venäjä-riippuvuuteen. Läntinen maailma on löytänyt toisensa ja transatlanttinen yhteistyö on tiivistynyt viime kuukausinakin voimakkaasti. Näillä kaikilla asioilla on tietenkin myös taloudellisia vaikutuksia. Vaikutukset ovat kuitenkin todennäköisesti pienempiä kuin edellisessä finanssikriisissä. Kasvun pudotus jää tämänhetkisissä arvioissa puoleentoista prosenttiin, mutta riski selvästi heikommallekin kehitykselle on olemassa, hän arvioi.
Odotettavissa investointibuumi?
ET:n Joona Turtiainen arvioi, että poikkeuksellinen tilanne saattaa jopa kääntyä investointibuumiksi energia-alalla. Energiapäätöksiin on tullut aiempaa vahvemmin mukaan myös turvallisuuspoliittinen näkökulma eikä energiavarmuutta haluta vaarantaa.
Hän muistuttaa, että energia-ala on perinteisestikin ollut suuri investoija. Sähköistyminen edellyttää investointeja vielä aiempaa enemmän.
– Energia-ala on vuosittain investoinut Suomessa pari miljardia euroa. Tänä vuonna summa näyttää nousevan kolmeen miljardiin euroon ja tulossa on ennätysvuosi. Investointeja voi kiihdyttää myös vihreän siirtymän vahvistuminen. Sillä on myös iso merkitys, että koronaelvytyksen käynnistyminen jatkuu vielä useita vuosia. Uudet sanktiot voivat pakottaa tekemään uusia asioita ja johtaa aikamoiseen buumiinkin, Turtiainen pohtii.
Poliittiset ilmastotavoitteet pysyvät
Panelistit uskovat, että ilmastotavoitteita ei muuttuneessa tilanteessakaan höllennetä. Tämä tietää hyvää ydinvoimalle ja vetyratkaisujen kehittämiselle.
– Kyse on paljolti myös arvoista, joita länsimaat pitävät tärkeinä. Uskon itse, että Pohjolan Voimankin skenaariossa näkyvä ydinvoiman renessanssi ja siitä luonnollinen siirtymä vetyintergaatioon ovat mahdollisia ja jopa todennäköisiä, Rami Vuola sanoo.
– Onneksi olemme kulkeneet suunnilleen oikeaan suuntaan tällaisessakin tilanteessa. Poliittisesti en usko, että tavoitteisiin tulee isoja muutoksia. Aiemmin tarvittiin tavoite- ja ohjauskehikko, nyt pelkät realiteetit ohjaavat oikeaan suuntaan, Joona Turtiainen sanoo.
Tämä pätee Rami Vuolan mukaan teollisuudessa yleisemminkin. Hänen mukaansa suomalainenkin teollisuus on erittäin kiinnostunut sähköistymisen edistämisestä ja sitä kautta myös vetytaloudesta. Kummassakin hän näkee Suomella olevan hyvät edellytykset olla eturintamassa.
Samaa pohtii Ilkka Tykkyläinen.
– Energia-alan on hyvä strategioissaan pohtia niitä asioita, jotka vahvistavat liiketoimintaa ja koko energiajärjestelmää. Ympäristöystävälliset ratkaisut ovat jo taloudellisesti kestäviä, hän sanoo.
Keskustelu energiatulevaisuuteen vaikuttavista muutoksista liittyi Pohjolan Voiman toimintaympäristön skenaarioihin 2035, joista voi lukea lisää nettisivuilta Pohjolan Voiman toimintaympäristön skenaariot 2035 – Pohjolan Voima.