Maaliskuussa 46 vuoden tauon jälkeen New Yorkissa järjestetty historiallinen YK:n vesikonferenssi kokosi yhteen globaalin maailman johtajat, yritykset, kansalaisyhteiskunnan, rahoitus- ja tutkimuslaitokset sekä nuorison. Agendana oli vauhdittaa yhdessä vesikriisin ratkaisuja sekä tavoitella puhdasta vettä ja sanitaatiota kaikille maailman ihmisille. Suomen delegaatiota osaltaan johtanut ulkoministeriön vesiasioiden erityisedustaja Antti Rautavaara korostaa, että Suomi vaikutti kaikissa tavoitteiden mukaisissa keskustelupöydissä koko laajan konferenssin ajan:
Vesi on politiikan, rauhan ja turvallisuuden väline
YK:n vesikonferenssi New Yorkissa oli 22.–24.3. välisen ajan maailman korkein vesiasioiden poliittinen näyttämö. Osallistuihan tilaisuuteen YK:n pääsihteerin ja YK:n yleiskokouksen presidentin lisäksi peräti 10 valtion päämiestä ja 100 ministeritason henkilöä sekä mittava määrä yrityksiä ja kansalaisjärjestöjä.
”Vaikka Suomen kannalta tapahtuma ajoittui hankalaan aikaan eduskuntavaalien alle, onnistuimme tavoitteissamme ja saimme sekä maallemme että suomalaiselle vesiosaamiselle näkyvyyttä hyvin koko konferenssin ajan”, ulkoministeriön Rautavaara iloitsee.
Antti Rautavaara muistuttaa, että jos jokin, niin vesi on politiikan, rauhan ja turvallisuuden väline. Siksi vettä pitää arvostaa ja sitä kohtaan tulee lisätä ymmärrystä. Yhtä kaikki – maailman maiden on päätettävä yhteisistä toimista tuon korvaamattoman elementin turvaamiseksi.
YK:n vesikonferenssin tärkein anti olikin se, että vesi saatiin vihdoin aidosti mukaan globaalille agendalle. Tähän asti vesi on nähty vain yhtenä melko itsestään selvänä sektorina muiden YK:n ajamien asioiden joukossa – ilmastoneuvotteluiden osana vesi näkyi itsenäisenä aiheena ensimmäistä kertaa vasta YK:n ilmastoneuvotteluissa Egyptissä syksyllä 2022. Näin siitä huolimatta, että ilmastonmuutokseen sopeutumisessa on pitkälti kyse sekä vesi- että ruokaturva-asioista.
Vesi tuo maallemme uusia liiketoimintamalleja
New Yorkissa kävi selväksi, että päättäjien asenteet vettä kohtaan ovat muuttuneet. Nyt kriittinen massa – 170–180 maata – tunnustaa yhteisesti veden mittaamattoman ja suojeltavan arvon, jonka turvaamiseksi tarvitaan yhteisiä toimia.
Lisäksi eri toimijat, Suomi mukaan lukien, tekivät konferenssissa yhteensä yli 700 tarvittavaa sitoumusta vesiturvallisuuden saavuttamiseksi. Globaalisti vaikuttavia, kovassa kysynnässä olevia toimia on monia. Yksi käytännön esimerkki on ennakkovaroitusjärjestelmät:
”Ilmastonmuutos välittyy meille ihmisille käsinkosketeltavimmin veden kautta. Tulvat ja niiden toinen ääripää, näännyttävät rutikuivat jaksot ovat asioita, joille ei voi enää yksikään valtio tai yritys kääntää selkäänsä. Siksi YK:n pääsihteeri on vaatinut, että kaikki maailman ihmiset on saatava näistä katastrofeista hälyttävien ennakkovaroitusjärjestelmien piiriin vuoteen 2027 mennessä. Suomesta löytyy jo nyt huippuosaamista näiden hydrometeorologisten seurantajärjestelmien rakentamiseen ja ylläpitoon. Maallamme on siis ilmeinen mahdollisuus kivuta maailman vesiosaamisen kärkimaiden joukkoon. Ja tätäkin tavoitetta pohjustimme onnistuneesti New Yorkissa”, ulkoministeriön vesiasioiden erityisedustaja Antti Rautavaara taustoittaa.
”Universaalin, maiden rajat ylittävän seurantajärjestelmän etuna on se, että järjestelmän avulla voimme todentaa globaalin yhteistyön vaikuttavuutta. Olemme hyvällä tiellä, onhan kriittinen massa maita jo saatu veden kestävän käytön ja saannin taakse. Nyt on Suomen aika näyttää, mihin pystymme”, UM:n Rautavaara toteaa.
Vedellä on siis kiistaton arvo kestävän kilpailukyvyn mahdollistajana. Suomalaisten toimijoiden tärkeänä tavoitteena onkin nyt ylläpitää konferenssissa saatua nostetta vesiagendaa kohtaan. Rautavaara kumppaneineen näkee, että Suomen tulee olla keskeisesti mukana globaalien vesiasioiden seurannan järjestämisessä. Vain siten voimme varmistaa globaalin vesiturvallisuuden.
Vesialan allianssimallilla maailman kärkeen
Kun puhutaan Suomesta, niin on puhuttava erityisesti maamme tukirangasta eli vettä liiketoiminnassa käyttävistä yrityksistä, käytännössä siis lähes koko elinkeinoelämästä. Mikä on Rautavaaran viesti heille?
”Vesiosaamisen lujittaminen tulee tapahtua muuallakin kuin vesiyritysten ja -asiantuntijoiden pöydillä ja keskusteluissa. Aina ei tulla ajatelleeksi sitä, että esimerkiksi maatalous käyttää 70–80 % maailman vesivaroista tai sitä, että teollisuus tarvitsee lähes poikkeuksetta vettä ylipäätään voidakseen toimia. Tähän mennessä moni kansainvälinen yritys on keskittynyt päästöjen vähentämiseen, mikä totta kai on äärimmäisen arvokasta ja tarpeellista. Peräänkuulutan silti veden nykyistä kirkkaampaa näkymistä elinkeinoelämän päätöksissä ja eritoten laadittavassa hallitusohjelmassa.”
Yrityksille vesivastuullisuus on ehdoton kilpailuetu ja suomalaisissa yrityksissä sekä niiden tuotantoketjuissa on vesivastuullisuuden toteuttamiselle nyt tavallistakin paremmat edellytykset.
Olennaista Antti Rautavaaran mielestä vesiasioissa on yleisen edun tavoittelu osaoptimoinnin sijasta. Yritysten, virkamiesten ja kansalaisjärjestöjen on nähtävä vesi yhteisesti varjeltavana asiana, julkisena globaalina hyödykkeenä, ei vain itselleen voittoja tai muuta hyvää tuovana lähes ilmaisena resurssina:
”Vaikka kukaan ei välttämättä saa aikaan täydellistä ratkaisua, niin yhteinen ponnistelu tuottaa aina enemmän kuin oman agendan ajaminen. Yleisesti ottaen vesialalle lähtökohdaksi sopisi allianssimalli, jossa tehdään ja opitaan yhdessä. Riippumatta siitä, ketä edustat.”
Tätä ajattelua tukee myös Pohjolan Voiman vesivisio.
”Veden aika on nyt. Veden arvon ymmärtäminen tuo maallemme ei vain mainehyötyjä, vaan myös toteuttaa ihmisoikeuksia, edistää rauhaa ja turvallisuutta sekä tuo yrityksille uutta liiketoimintaa”, ulkoministeriön vesiasioiden erityisedustaja Rautavaara tiivistää.