Vesivoimalla on aina ollut merkittävä rooli suomalaisessa sähköjärjestelmässä.
PVO-Vesivoiman toimitusjohtaja Jani Pulli: “Suomi on aikanaan sähköistetty vesivoiman avulla. Nyt sen rooli on muuttunut entistä enemmän perustuotannosta säätövoimaksi sään mukaan vaihtelevien tuotantomuotojen osuuden kasvaessa merkittävästi.”
Vesivoima nyt:
- Reilu viidennes kaikesta Suomessa tuotetusta sähköstä.
- Lähes puolet uusiutuvasta energiasta.
- Merkittävä osa säätövoimasta.
- Ainoa tuotantomuoto, jolla sähköjärjestelmä saadaan nostettua pystyyn suurhäiriön sattuessa.
- Ainutlaatuiset säätöominaisuudet: vesivoiman tuotantoa voidaan lisätä tai vähentää sekunneissa.
Jatkuvaa säätöä. Sähköjärjestelmässä tuotantoa ja kulutusta on oltava joka hetki yhtä paljon. Siksi tarvitaan säätövoimaa, jolla
- tasapainotetaan kulutuksen sekä säästä riippuvan (esim. tuulivoima) tuotannon vaihteluita.
- reagoidaan nopeasti, jos yksittäinen voimalaitos kytkeytyy irti tai voimalinja rikkoutuu äkillisesti.
“Vesivoiman säätöominaisuudet ovat vertaansa vailla. Nopean reagoinnin lisäksi se toimii myös vuorokausi- ja vuositasolla: altaisiin voidaan varastoida vettä ja käyttää talvella, kun kulutus on suurimmillaan.”
Vesivoiman merkitys säilyy. Fingridin mukaan Suomessa on nykyisin tuulivoimatuotantoa noin 4 000 megawattia ja kolmen vuoden kuluttua sitä ennustetaan olevan lähes 10 000 megawattia. Määrän ennakoidaan kasvavan merkittävästi vielä tämänkin jälkeen.
- Säätövoiman tarve kasvaa entisestään.
- Kulutusjoustot ylös- ja alaspäin korostuvat.
- Akkuteknologioilla voidaan lisätä nopeaa säätökapasiteettia.
“Akuilla on osansa hyvin nopeassa säätötarpeessa, mutta vesivoiman nopeaa ja mittakaavaltaan suurta säätökykyä tarvitaan myös tulevaisuudessa pitämään huolta suomalaisen sähköjärjestelmän toimivuudesta joka hetki.”
Vuoropuhelu on avain vesivoiman toimintaedellytysten turvaamiseen – Iijoella tehdään laajaa yhteistyötä
Vesivoimalla, kuten kaikilla muillakin energiantuotantomuodoilla, on vaikutuksensa ympäristöön.
PVO-Vesivoiman toimitusjohtaja Jani Pulli: “Kaksi suurinta puheenaihetta ovat rantaeroosio ja vaelluskalat. Molempiin on haettu ratkaisuja yhteistyössä esimerkiksi Iijoella.”
Iijoki-visio. Iijoella on haluttu hahmottaa yhteinen näkemys joen merkityksestä, tulevaisuuden suunnasta ja toteutettavista hankkeista. Tarpeiden yhteensovittamista on tehty Pohjois-Pohjanmaan liiton neuvottelukunnassa, jossa ovat läsnä
- jokialueen kunnat
- maa- ja vesialueiden omistajat
- jakokunnat
- viranomaisia
- tutkijoita
- kyläyhdistysten ja järjestöjen edustajia
- PVO-Vesivoima.
“Me olemme yhtenä jäsenenä mukana, ja toimintaa vetää ulkopuolinen koordinaattori. Neuvottelukunnassa sovitaan yhdessä, kuka vastaa mistäkin hankkeesta ja mitä lähdetään toteuttamaan. Tällainen yhteistyö on toiminut Iijoella todella hyvin.”
Käytännössä:
- Veden pinnan vaihtelusta seuraavaa rantaeroosiota on pyritty ehkäisemään rakentamalla suojauksia.
- Käynnissä on veden laatuun liittyviä hankkeita, kuten turvesoiden ojitukseen liittyviä hankkeita ja koskien kunnostuksia.
- Tutkitaan ns. Raasakan vanhan uoman mahdollisuuksia vaelluskalojen nousulle.
- Viedään eteenpäin yhteistä tahtotilaa vaelluskalojen luonnonkierron edistämiseksi.
- Haapakosken voimalaitoksen yhteyteen on rakennettu Suomen ensimmäinen alasvaellusväylä.
“Haapakosken hanke oli mittakaavaltaan merkittävä. Myös ylösvaellusreitti Raasakan voimalalle on tekeillä, kun lupa-asiat ensin saadaan kuntoon. Suurimmissa hankkeissa valtion rahoituksella on usein ratkaiseva rooli. Toivottavasti valtion porkkanarahoitus jatkuu myös tulevina vuosina.”
Tilaa kaloille ja sähkölle. Jyrkkä vastakkainasettelu luontoarvojen ja sähköntuotannon realiteettien kanssa ei Pullin mukaan ole hedelmällistä. Iijoella intressien yhteensovittaminen on toiminut ja vastaavalle toimintamallille olisi Pullin mukaan tarvetta muuallakin. “Eri tavoitteet ja intressit pitäisi kyetä tasapainottamaan myös valtakunnallisesti. Olennaista olisi tunnistaa vesivoiman korvaamaton arvo Suomen sähköjärjestelmän ylläpidossa ja toisaalta löytää konsensus parhaista ratkaisuista vaelluskalojen palauttamiseksi. Näin sähköistyvä yhteiskuntamme saadaan pidettyä pystyssä paikalliset piirteet ja luontoarvot huomioiden.”
Teksti on julkaistu osana Pohjolan Voiman ja MustReadin yhteistyötä MustRead Eduskuntavaalit 2023 -uutiskirjeessä #3 6.10.2022.