Katja Permanto on Pohjolan Voiman ympäristö- ja turvallisuuspäällikkö

Luontokato. Maapallon kantokyky. Ilmastonmuutos. Näiden asioiden edessä tuntee itsensä pieneksi, sillä helppoja tai nopeita ratkaisuja ei ole. Energiayhtiölle vastuullisuus on tiivis osa jokapäiväistä toimintaa, ja se kuuluu myös meillä jokaisen pohjolanvoimalaisen tehtäviin. Luonnon monimuotoisuuden edistäminen on yksi tämän vuoden kärkihankkeistamme.

Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen on ilmastonmuutoksen ohella suurin uhka maapallolle. Hallitustenvälisen biodiversiteettiä ja ekosysteemipalveluita koskevan tieteen ja politiikan välisen IPBES-paneelin raportin mukaan maailmanlaajuisesti noin miljoona eläin- ja kasvilajia on uhassa kuolla sukupuuttoon ja monet niistä jo seuraavina vuosikymmeninä.

Mitä me voimme tehdä luonnon monimuotoisuuden eteen?

Parhaillaan Pohjolan Voimassa asetamme itsellemme tavoitteita, joiden avulla voimme turvata luonnon monimuotoisuutta. Tavoitteissa otamme huomioon oman toimintamme vaikutukset ympäristöön. Tähän mennessä olemme selvittäneet, miten tärkeimmät sidosryhmämme ovat kertoneet omista tavoitteistaan luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseksi ja millaisia mittareita he ovat asettaneet.

Jatkamme edelleen keskusteluja asiakkaidemme ja sidosryhmien kanssa aiheesta. Meille on nyt tärkeää tunnistaa, millaisia toimenpiteitä voimme luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi jatkossa tehdä. 

Tavoitteet ja toimenpiteet määritellään kussakin energiantuotantomuodossa erikseen. Nyt keskitymme lämpövoimaan ja vesivoimaan. Luonnon monimuotoisuuden projektityöryhmässämme onkin laajalti asiantuntemusta monilta eri osa-alueilta. Tämä ei todellakaan ole vain ympäristöpäällikön hommaa.

Vastuullisuusohjelman tavoitteista moni saavutettu

Luonnon monimuotoisuus ei ole vastuullisuustyömme fokuksessa nyt siksi, ettemme olisi aiemmin tehneet mitään sen eteen. Monia aiempia tekojamme ei välttämättä ole tuotu esiin vastuullisuustekoina tai luonnon monimuotoisuutta edistävinä tekoina. Nyt haluamme kuitenkin tehdä tätä työtä systemaattisemmin ja myös arvioida ja mitata, millaisia asioita pystymme tekemään ja mitä niillä saavutetaan. Helppoa se ei ole, sillä mittareita ei ole valmiina ja lisäksi monet toimenpiteet voivat viedä useita vuosia – jopa kymmeniä vuosia. Kyse ei siis ole kertarykäisystä, vaan työ on jatkuvaa ja sitä kehitetään jatkuvasti. Tavoitteita pitää tarkastella vuosittain.

Samalla tavoin olemme uudistaneet vastuullisuusohjelmamme. Olemme asettaneet Pohjolan Voimalle kestävän kehityksen tavoitteita eri osa-alueille vuoteen 2025 saakka. Paljon olemme jo saavuttaneetkin. Esimerkiksi vuonna 2021 sähköntuotannostamme hiilidioksidineutraalia oli jo 96 prosenttia (tavoite vuonna 2025 on 99 %) ja lämmöntuotantomme oli 81 prosenttisesti hiilidioksidineutraalia (tavoite on 85 % vuonna 2025).

Tavoitteemme vähentää turpeen käyttöä 40 prosenttia vuonna 2021 ylittyi reilusti. Vähensimme 47 prosenttia vuoden 2019 tasosta. Vuoteen 2025 mennessä tavoittelemme 80 prosentin vähennystä. Näitäkin tavoitteita päivitämme koko ajan.

Tärkeänä saavutuksena vesivoiman tuotannossa voi vielä mainita Haapakosken voimalaitoksen Suomen ensimmäisen vaelluskalojen allasvaellusratkaisun valmistumisen.

Vaikutusten arvioinnin vaikeus ei saa olla esteenä

Haluamme Pohjolan Voimassa tehdä konkreettisia toimenpiteitä. Haluan myös ajatella, että voimme tehdä kaiken kokoisia asioita.

Insinööri minussa toivoisi, että tämäkin työ voitaisiin raportoida numeerisesti ja tarkasti. Mittaroinnin vaikeus ja haasteet toimenpiteiden vaikutusten arvioinnissa ei kuitenkaan saa olla esteenä luonnon monimuotoisuustyössä. Jokainen teko, jolla luontokatoa voidaan estää ja ilmastonmuutosta vastustaa, on tarpeellinen.

Nautin luonnosta, arvostan sitä. Työ, jota nyt saan tehdä, on huikean tärkeää ja merkityksellistä. Haluan ajatella, että löydämme kestäviä vaihtoehtoja, jotka antavat toivoa myös lapsillemme. Saataisiin maapallo takaisin kurssillensa.

Katja Permanto, ympäristö- ja turvallisuuspäällikkö, Pohjolan Voima Oyj