Toteutimme jälleen keväällä 2026 Pohjolan Voiman kumppanina selvityksen energia-alan toimijoiden ja sidosryhmien näkemyksistä. Tulokset kasvattavat ymmärrystä paitsi Pohjolan Voiman sidosryhmäyhteistyöstä, myös energia-alan muuttuvasta toimintaympäristöstä ja ajankohtaisesta keskustelusta energian ympärillä. Tämän vuoden tutkimus piirtää ajankohtaista kuvaa, mutta sitä täydentävät jo yli 10 vuoden aikana keräämämme tutkimustulokset.
Tuorein tutkimus osoittaa, että nykyisillä energiantuotantomuodoilla, kuten vesivoimalla, on edelleen vahva kannatus. Enemmistö vastaajista kannattaa puhtaiden energiamuotojen tasapuolista kohtelua. Sääriippuvaisen tuotannon lisääntyessä energiajärjestelmän tasapainoa haetaan kuitenkin yhä vahvemmin uusista tuotanto- ja varastointiratkaisuista. Samalla suhtautuminen markkinaehtoiseen energiapolitiikkaan on muuttunut: julkisen ohjauksen kannatus on kasvanut pitkällä aikavälillä selvästi.
Energiajärjestelmän ratkaisut vaihtuvat, perustarpeet säilyvät
Eri energiantuotantomuotojen suosio on vaihdellut ajan myötä. Tuulivoima nousi aikanaan energiakeskustelun keskeiseksi uudeksi ratkaisuksi, minkä jälkeen huomio siirtyi aurinkovoimaan. Nyt molempien asema on vähitellen vakiintunut. Ydinvoiman suosio on puolestaan jälleen vahvistunut, kun taas vesivoima on säilyttänyt melko tasaisen asemansa.
Tuuli- ja aurinkovoiman vakiintuminen lisää tasapainottavan tuotannon ja varastoinnin tarvetta. Energia-alan toimijat ja yhteiskunnalliset vaikuttajat nostivat erityisesti akkuvarastot, ja vedyn keskeisiksi keinoiksi vahvistaa energiajärjestelmän tasapainoa ja resilienssiä. Ne voivat tulevaisuudessa olla tärkeä osa energiajärjestelmää, joskin tulos kertoo myös siitä, mihin ratkaisuihin kohdistuu juuri nyt eniten odotuksia ja toivoa.
Näkemykset eri energiantuotantomuodoista sekä uusista tuotanto- ja varastointitavoista eivät synny tyhjiössä. Teknisten ominaisuuksien lisäksi niitä muovaavat julkinen keskustelu ja viestintä. Uusia ratkaisuja kehittävät tahot ovat viime aikoina olleet erityisen aktiivisia päättäjien suuntaan. Mahdollisten tulevaisuuden teknologioiden vaikutuksia ei myöskään ole vielä nähty ja koettu samalla tavoin kuin pitkään käytössä olleiden tuotantomuotojen, joiden historiaan liittyy väistämättä myös ristiriitoja.
Pumppuvoima on hyvä esimerkki ratkaisusta, joka on suomalaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa vielä suhteellisen uusi. Päättäjät suhtautuvat pumppuvoimaan lähtökohtaisesti myönteisesti, mutta kaipaavat siitä edelleen lisää tietoa. Riittävän laajan ymmärryksen muodostuminen ratkaisun mahdollisuuksista, rajoituksista ja vaikutuksista vie aikaa.
Julkisen sääntelyn kannatus on kaksinkertaistunut 10 vuodessa
Markkinaehtoisuuden kannatus energiapolitiikassa on heikentynyt selvästi viimeisen 10 vuoden aikana. Samalla nyt jo puolet yhteiskunnallisista vaikuttajista kannattaa erilaisia valtionohjauksen muotoja, kuten kohdennettuja veroja, tukia ja hintasääntelyä. Kyse ei ole vain viime vuosien kehityksestä eikä yksin energia-alasta: samankaltainen muutos näkyy lähes kaikilla toimialoilla.
Energiamarkkinoilla julkisen sektorin toimenpiteiden määrän kasvu ja jopa nopeat interventiot vaikuttavat investointien ennakoitavuuteen, kun yritysten ja sijoittajien on yhä vaikeampaa arvioida tulevaisuuden toimintaympäristöä. Tutkimuksessa suurin osa vastaajista piti investointiympäristön ennakoitavuutta edelleen jokseenkin hyvänä, mutta entistä suurempi osa arvioi sen heikoksi tai täysin ennakoimattomaksi. Kasvava epävarmuus nostaa investointien tuottovaatimusta. Siksi aiemmin kannattavina pidetyt hankkeet eivät välttämättä enää täytä investointipäätöksen ehtoja.
Kehityksen taustalla on useita murroskohtia. Markkinoiden toimintaan alettiin puuttua aiempaa voimakkaammin vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen. EU:n vuoden 2019 Green Deal merkitsi käännettä kohti talouden ja energiantuotannon vahvempaa poliittista ohjausta. Päästökauppaa ei enää pidetty yksin riittävänä keinona. Vuoden 2020 koronakriisi lisäsi voimakkaankin poliittisen ohjauksen yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä. Vuoden 2022 energiakriisi ja Venäjän hyökkäyssota puolestaan vahvistivat tarvetta turvata energian saatavuus ja yhteiskunnan kriisinkestävyys. Ajankohtaisilta näyttävien energiapoliittisten kiistojen taustalla onkin usein pitkä kehityskaari.
Juha Vekkilä, partner, Aula Research Oy
Kahden vuoden välein toteutettavaan kyselyyn osallistui tänä vuonna 172 vastaajaa, jotka edustavat pääosin poliittisia päättäjiä, viranomaisia, mediaa sekä Pohjolan Voimalle keskeisiä liittoja ja järjestöjä.