”Nyt on erityisen tärkeää tunnistaa vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia”
Pohjolan Voiman skenaariotyössä oli mukana henkilöstön ja asiakkaiden lisäksi yli 50 sidosryhmien edustajaa ja eri alojen asiantuntijoita. Hallituksen jäsenet Helenin Juha-Pekka Weckström ja Kemiran Jukka Hakkila kokevat skenarioinnin tärkeänä työkaluna hallitukselle ja johtoryhmälle.
Skenaariotyöhön osallistunut Helenin toimitusjohtaja Juha-Pekka Weckström piti työtä tarpeellisena ja hedelmällisenä. Weckström korostaa, että skenaarioiden teko hallitustasolla on tärkeää kaikenlaisissa yrityksissä. Kysymys on isoihin muutoksiin varautumisesta.
– Elämme sellaista aikaa, että nyt on erityisen tärkeää tunnistaa vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia. Skenaarioiden tekeminen on tapa varautua vaihtoehtoisiin tulevaisuuden polkuihin. Yhtiöt jäävät helposti menneisyyden ja nykyhetken vangeiksi, hän sanoo.
Energia-ala isojen muutosten kourissa
Energiayhtiöiden on jo ennen Ukrainan sotaa ollut haasteellista ennakoida kaikkea tulevaa kehitystä.
– Erityisesti energia-alalla on tärkeää tehdä skenaariotyöskentelyä, joka perustuu epäjatkuvuuksiin. Energiayhtiöt ovat useimmiten ajattelussaan konservatiivisia ja niissä jatketaan helposti vanhoilla urilla. Näen, että Pohjolan Voimassakin tämänkaltainen työ on todellakin kaiken vaivan väärti, Weckström sanoo.
Hyöty saadaan hänen mukaansa siitä, että yhtiö pystyy arvioimaan kykyään mukautua muuttuviin tilanteisiin.
– Tavoitteena on nähdä, minkälainen yhtiö olisi kussakin skenaariossa? Skenaariotyö tuo esiin sen, mitä voi tapahtua, ellei varauduta toisenlaisiin tulevaisuuksiin.
Skenarioinnilla vältetään jumiutuminen
Kemiran lakiasiainjohtaja Jukka Hakkila pohtii skenaariotyön hyötyjä yhtiön toiminnan erityispiirteiden kautta.
– Koin Pohjolan Voiman skenaariotyön mielenkiintoiseksi. Yhtiö toimii Suomessa ja sen asiakaskunta on erittäin vakiintunutta. Skenaariotyö on tervetullutta, jotta vältetään ajatusten jumiutuminen nykyiseen toimintaympäristöön ja -tapaan.
Hakkila muistuttaa, että uuden ajattelu ilman tämän kaltaista skenaariotyötä voi jäädä rajalliseksi. Skenaarioiden avulla haetaan mahdollisuuksia ja tarkastellaan riskejä sekä uhkaavia kehityskulkuja.
– Ilman skenaariotyötä yhtiöissä ei välttämättä havahduta siihen, kuinka suuria muutoksia tulevaisuus voi tuoda tullessaan. Skenaariotyöskentely herättää muutosvalmiuteen ja pitää valppaana. Silloin osataan lisätä sellaista kyvykkyyttä, jota tulevaisuudessa tarvitaan.
Hän pitää tärkeänä, että skenaariotyötä jatketaan pitämällä välitarkastelupisteitä ja sopivin väliajoin strategiaprosessin päivityksiä.
– Pohjolan Voiman laaja skenaariotyö on sopivasti sitouttanut myös osakkaat hallitustyön kautta. Tästä työstä saatava ymmärrys on hyödyttänyt kaikkia osapuolia, Hakkila sanoo.
Työ jatkuu hallituksessa ja johtoryhmässä
Weckström ja Hakkila pitävät skenaarioita hyvinä työvälineinä hallitukselle ja johtoryhmälle. Työ siis jatkuu skenaarioiden pohjalta strategian pohdintaan.
– Jokainen skenaariotyö avaa aina silmiä. Luulen, että pystyin antamaan jotain tähän skenaariotyöhön, mutta ehdottomasti myös sain itse siitä ajateltavaa, Weckström sanoo.
– Minä olin tyytyväinen siihen, että Pohjolan Voiman skenaariossa skannattiin uhkien lisäksi mahdollisuuksia. Pohjolan Voiman toimintaperiaatteet mahdollistavat edelleen kehityskohteita, joita voidaan hyödyntää tulevaisuudessa. Skenaarioiden todennäköisyyttä pohdimme jatkossa varmasti säännöllisin väliajoin, Hakkila lisää.