Pohjolan Voiman toimintaympäristön skenaariot 2035 – lyhyet kuvaukset

Olemme laajassa skenaariotyössä yhdessä sidosryhmiemme kanssa pohtineet vaihtoehtoisia tulevaisuuksia ja energiatulevaisuutta pitkällä aikavälillä vuoteen 2035. Skenaariossamme on kuvattu erilaisia kehityskulkuja ja muutosilmiöitä. Katso neljän kuvitellun tulevaisuuden lyhyet kuvaukset alta.

Skenaario 1: Entä jos Suomi tasapainoilee?  

Tasapainoileva Suomi on Pohjolan Voiman toimintaympäristön ensimmäinen skenaario. Siinä maailmantalous on hyvässä kasvussa ja Eurooppa on palannut pandemiaa edeltäneeseen kasvuun. Maailma on blokkiutunut ja länsimaiden ja Venäjän suhteet viilentyneet.   

Maakaasu korvaa Euroopassa ydinvoimaa ja maakaasun käyttö kasvaa edelleen. Vaikka länsimaiden ja Venäjän suhteet ovat nihkeät, yhteisymmärrys maakaasun tärkeydestä EU:lle ja Venäjälle turvaa maakaasukaupan. Kasvanutta kaasun tarvetta täytetään myös tuomalla nesteytettyä maakaasua Eurooppaan muualtakin maailmasta. 

Tasapainoileva Suomi -skenaariossa ydinvoima on päätynyt mustalle listalle ja sen hyväksyttävyys Euroopassa on heikko. Ranska vähentää ydinvoiman tuotantoa nopeasti. Maakaasun lisäksi Pohjois-Euroopan energiajärjestelmä perustuu voimakkaasti kasvavaan tuulivoimaan – myös merituulivoimaan.   

Tässä maailmassa merkittäviä uusia lakeja luonnonsuojelun tai ilmastotavoitteiden ajamiseksi ei säädetä, jolloin biomassan, jätteiden ja teollisuuden sivuvirtojen polttaminen nähdään hyväksyttävänä EU:ssa. Vesivoiman kannatus on vahvaa ja se hyväksytään taksonomiassa vähentyneen ydinvoiman tukemana.  

Siirtoyhteyksiin ja sähköverkkoon sekä energian varastointiin investoidaan vahvasti. Samaten säätövoimaan ja kysynnän joustoon. Suomen sähkön hinta vaihtelee voimakkaasti tuulen määrän mukaan ja Keski-Euroopan korkea hinta näkyy ajoittain myös meillä.    

Skenaario 2: Entä jos koemme tappion ilmastotaistelussa?  

Tappio ilmastotaistelussa on Pohjolan Voiman toimintaympäristön toinen skenaario. Kriisien vuoksi globaali talouskasvu on hidasta. Euroopassa ylisääntely heikentää kilpailukykyä, minkä seurauksena EU uhkaa hajota ja ilmastopolitiikan pohja rapautuu. 

Valtaosa maista on vähentänyt kalliita ympäristöinvestointejaan, ja satsaukset uusiutuviin tuotantomuotoihin ovat hidastuneet. Kansainvälisen ilmastopolitiikan tavoitteista on tingitty ja maat keskittyvät sopeutumiseen. Ilmastokritiikki on kasvamassa. 

Tappio ilmastotaistelussa -skenaariossa vesivoima säilyy tärkeänä tuotantomuotona ja metsäenergian merkitys kasvaa erityisesti lämmöntuotannossa. 

Suomen sähköntuotanto on kasvanut, mutta kulutus ei. Tuotantomuodot ovat pysyneet entisellään. 2020-luvun alun voimakkaan tuulivoiman rakentamisen lisäksi tuotannossa on ydinvoimaa ja yhteistuotannon lämpövoimaa.  

Pohjoismaiset energiamarkkinat yhdentyvät. Teollisuuden kulutuksen hiipumisesta syntyneen ylijäämän vuoksi Suomesta tulee sähkön viejä Pohjoismaiden ja Baltian yhteisverkkoon. Sähkön ylituotanto johtaa alhaiseen markkinahintaan.  

Skenaario 3: Entä jos ydinvoima kokee renessanssin?  

Ydinvoiman renessanssi on Pohjolan Voiman toimintaympäristön kolmas skenaario. Siinä talous kasvaa maltillisesti ja EU vahvistuu. Kansainvälisesti ilmastopoliittiset tavoitteet ovat edelleen kunnianhimoisia, mutta niiden toteuttaminen takeltelee. Maailma on blokkiutunut EU-Venäjä-USA-Kiina -akselilla. 

Euroopan unioni on erottautunut muista pisimmälle viedyllä ilmastopolitiikallaan. Euroopassa vallitsee vuonna 2035 vahva yhteisymmärrys siitä, että ympäristöasioita ja energiantuotantoa ei voida ratkaista ilman ydinvoimaa. Tähän on vaikuttanut myös loppusijoitusratkaisujen kehittyminen. 

Maakaasu on voimakkaassa vastatuulessa Venäjä-riippuvuuden vuoksi, jolloin ydinvoima nähdään ratkaisuna sekä energiaomavaraisuuden että ilmastopolitiikan kannalta. Biomassa ja fossiiliset polttoaineet ovat jääneet EU:ssa varapolttoaineiksi ja huoltovarmuusvarastoiksi. Vesivoimalla on rooli sähköjärjestelmän tasapainottajana 

Uuden energiajärjestelmän selkärangaksi muodostuu yhdistelmä perinteisestä ydinvoimasta, pienydinvoimaloista ja tuulivoimasta. SMR-reaktoreiden standardointi on pudottanut ydinvoiman investointikustannuksia ja lisännyt modulaarisen ydinvoiman houkuttelevuutta.   

Skenaario 4: Entä jos Euroopassa toteutuu vetyintegraatio?  

Euroopan vetyintegraatio on Pohjolan Voiman toimintaympäristön neljäs skenaario. Siinä talouskasvu on vahvaa ja Eurooppa vetää investointeja. Kestävää kehitystä on tuettu vahvasti. Kansainväliset investointipankit ohjaavat pääsääntöisesti rahoitustaan kestävyyskriteerit täyttäville investoinneille. 

Euroopan yhtenäisyys vahvistuu. Ja vetytalous on veturina. Euroopan maiden integraatiota ovat vahvistaneet paitsi yhteinen ymmärrys ja tavoitteet ilmastopolitiikasta myös vahvan vetyrunkoverkon kehittäminen Euroopan unionin maiden välille. Myös teollisuus on ollut vahva ajuri vetytalouden edistämisessä. 

Suomalainen energiantuotanto perustuu entistä vahvemmin maa- ja merituulivoimalla ja ydinvoimalla tuotettuun sähköön sekä teollisuuden hukkalämpöön ja lämpöpumppuihin. Polttaminen on ollut vastatuulessa ja se on päätynyt päästökaupan piiriin. 

Suomen rooli vedyn viejänä on kasvamassa. Myös perinteiset energiayhtiöt ovat kehittyneet vetytalouden osaajiksi, integroijiksi ja mahdollistajiksi.  

Tässä skenaariossa tuulivoima kasvaa edelleen vahvasti. Sen sijaan vesivoiman käyttö vähenee. 

Tutustu tarkemmin: Pohjolan Voiman toimintaympäristön skenaariot 2035 pidempi kuvaus

Palaa skenaariokuvausten pääsivulle