Pohjolan Voiman ratkaisukeskeinen tapa toimia kirittää myös yhteistyökumppani Valmetin väkeä. Paitsi että toimintaan haetaan tehokkuutta, luotettavuutta ja käytettävyyden optimointia, suurin tavoite on kuitenkin yhteinen: ison roolin ottaminen ilmastonmuutoksen taklaamisessa ja siihen liittyvä kehitystyö.
Avoin keskusteluyhteys, asiantuntijuuden molemminpuolinen arvostus ja kyky ennakoida. Tällaiseksi luonnehditaan Pohjolan Voiman ja Valmetin kumppanuutta. Pohjolan Voima käyttääkin Valmetin palveluja laajasti. Vesivoimassa viimeisimpänä on Valmetin PVO-Vesivoimalle toimittama toiminnanhallintajärjestelmä, joka otettiin käyttöön tänä keväänä. Valmet on toimittanut useisiin Pohjolan Voiman biovoimalaitoksiin kattilat ja niiden apulaitteita sekä laitostason automaatio- ja informaatiojärjestelmät.
– Biovoimalaitoksilla on hankinnan ja toimitusten aikana tehty yhdessä teknisiä oivalluksia ja onnistumisia. Meitä asiakkaana on kuunneltu ja kohdatut haasteet on aina ratkaistu; tästä on rakentunut luottamus. Kumppanuus on jatkunut tiiviinä ja kehittämishakuisena kattiloiden elinkaarenkin aikana, kun on kohdattu uusia ratkaistavia haasteita kuten savukaasupäästöjen tiukentuneet määräykset, kierrätyspolttoaineen osuuden lisääminen, turpeesta irtautuminen ja minimitehon hallittu pienentäminen, toteaa Pohjolan Voiman johtava asiantuntija ja Kaukaan Voiman toimitusjohtaja Juha Kouki.
Kumpikin myös tunnistaa sen, että yhdessä tehtävä kehitystyön hyödyt korostuvat energiamurroksen keskellä.
– Jatkuva parantaminen on yhteistyön parasta antia. Yhdellä ratkaisulla ei mennä pitkälle, ellei sitä osata varioida tai haastaa. Pohjolan Voima ja Valmet tuovat kumpikin tähän yhteistyöhön koko ajan uutta ja haastamme toisiamme kehittymään, Tampereella Valmetin palveluyksikköä johtava Minna Saarelainen sanoo.
Hän kehuu erityisesti hyvää keskustelukulttuuria, joka yhtiöiden välille on syntynyt. Tämä mahdollistaa sen, että samalla kun Pohjolan Voima saa Valmetilta asiantuntijapalveluja, se tuottaa puolestaan toimittajalle arvokasta käyttötietoa.
– Viime aikoina olemme antaneet Pohjolan Voimalle tukea esimerkiksi polttoainevaihtoehtojen kehittämisessä. Meillä on Valmetissa aiheesta runsaasti osaamista ja tietotaitoa sekä lisäksi polttoainedataa erityyppisistä kattiloista. Vastavuoroisesti saamme Pohjolan Voimalta referenssitietoa esimerkiksi päästöistä. Sitä kautta lisäämme ymmärrystämme siitä, millaisilla ratkaisuilla saavutetaan minkäkinlaisia etuja, Saarelainen kertoo.
Energiamurroksesta selvitään yhdessä
Tiina Stenvik yhtyy Saarelaisen näkemykseen toimivasta keskusteluyhteydestä. Stenvik vastaa Valmetin suorituskykyratkaisuista ja on Valmetilla työskennellessään tehnyt Pohjolan Voiman kanssa yhteistyötä jo yli 20 vuotta.
– Meillä on Pohjolan Voiman kanssa poikkeuksellisen avoimet välit. Se on tuonut yhteistyöhön myös ennakoitavuutta. Helpottaa ja jouduttaa asioita, kun ongelma tuodaan suoraan pöytään ja lähdetään heti yhdessä hakemaan ratkaisua, hän sanoo.
Hänelle on erityisen tärkeää se, että Pohjolan Voiman kanssa keskitytään ilmastonmuutoksen torjuntaan aktiivisella kehitystyöllä. Tavoitteet ovat yhteiset.
– Olemme rakentaneet yhteistyötämme niin pitkään, että energia-alalla käynnissä olevan laajan murroksen taklaamiselle on hyvät edellytykset. Pohjolan Voimalle ei ole tyypillistä jäädä odottamaan, vaan haasteisiin tartutaan ajoissa ja samalla haastetaan meitä toimittajiakin uudistumaan.
Kumpikin kuuntelee toistaan
Valmetin automaatiosta vastaava myyntipäällikkö Arto Mäkinen on kulkenut yhtä jalkaa Pohjolan Voiman kanssa sekä lämpövoimalaitosten että vesivoiman automaatiojärjestelmien myötä.
Hänkin näkee kumppanuuden voiman perustuvan toimivaan kommunikaatioon. Valmetin tapa toimia edistää Mäkisen mukaan myös Pohjolan Voiman omaa kehitystyötä.
– Pyrimme esimerkiksi auttamaan heitä raportoinnin kehittämisessä. Asiakkaan ei tarvitse etsiä datamassasta yksittäisiä asioita, vaan nämä tiedot ovat saatavilla yhdestä raportista. Me tarjoamme sopivat työkalut ja koulutuksen. Tavoitteena on tietenkin nopeuttaa ja tehostaa heidän työtään tulevaisuudessakin, Mäkinen toteaa.
Arto Mäkinen oli myyntivaiheesta alkaen mukana toimittamassa keskitetyn toiminnanohjausjärjestelmän implementointia PVO-Vesivoimalle. Järjestelmä on käytössä Iijoen, Kemijoen ja Kokemäenjoen vesivoimalaitosten operoinnissa.
Valmetilaiset eivät allekirjoita väitettä siitä, että energiayhtiöt olisivat jähmetä ja hidasliikkeisiä.
– Tämä ei päde ainakaan Pohjolan Voimaan. Minusta he ovat tarvittaessa ketteriä muuttumaan ja tarttumaan luoviin ratkaisuihin. Mielikuva hidasliikkeisyydestä johtunee investointien luonteesta. Ne ulottuvat usean vuosikymmenen yli, Minna Saarelainen muistuttaa.
PVO-Vesivoiman uusi toiminnanhallintajärjestelmä tehostaa vesivoimalaitosten toimintaa
Pohjolan Voiman toimintamalli on olla vahvasti verkostoitunut. Verkoston ytimen muodostavat 23 asiakasyritystämme. Yhtä tärkeitä ovat meidän lukuisat kumppanimme, jotka hoitavat meille tärkeitä toimintoja. Näin varmistamme vahvan osaamisen ja tehokkuuden. Toimintaa kehittäessämme teemme tiivistä yhteistyötä laitetoimittajien ja tutkimuslaitosten kanssa,
Tässä kumppanuus-juttusarjassa kerromme meille tärkeistä kumppanuuksista ja siitä, mitä yhdessä teemme. Yhdessä olemme enemmän.