Luontoselvitykset auttavat arvioimaan hankkeen vaikutuksia ympäristöönsä – asiantuntija havainnoi lajeja paikan päällä
Osana pumppuvoimalaitoshankkeemme ympäristövaikutusten arviointia tehdään luontoselvityksiä, joiden avulla pystymme arvioimaan hankkeen luontovaikutuksia tarkemmin. Niissä havainnoidaan erityisesti lajistoa suunnitellun hankealueen ympäristössä. Luontoselvitykset eivät useimmiten näy mitenkään alueella liikkuville – ellet satu törmäämään luonnossa ympäristöä tarkkailevaan biologiin.
”Suomessa tehdään jatkuvasti todella laadukasta lajiseurantaa ja havainnointia. Meillä onkin eri alueiden lajistoista ja luontotyypeistä olemassa paljon tietoa, jota luontoselvitysten tulokset täydentävät ja tarkentavat”, kertoo Swecon luontoasiantuntija Joose Saijets, joka toteuttaa luontoselvityksiä Puhti-hankkeen suunnitellussa ympäristössä.
”Luontoselvityksissä keskitytään lajistoon, eikä useimmissa selvityksissä käytetä mitään erityisiä laitteita tarkkailuun. Tärkeimmät välineet ovat kumisaappaat, muistiinpanovälineet ja kartta, joka nykyisin on yleensä digitaalinen. Etenkin linnustoselvityksissä käytetään myös kiikareita jonkin verran. Yleensä selvitykset eivät siis näy ympäristössä mitenkään, ellei meihin satu törmäämään. Harvemmin näin käy, mutta viimeksi Puhti-hankkeen selvityksiä tehdessäni paikalle sattui luonnossa liikkuja, jonka kanssa meillä olikin mukava keskustelu.”
Lumiseen aikaan tarkkailtiin jälkiä ja ääniä
Ensimmäiset selvitykset alkoivat mahdollisen hankkeemme ympäristössä viime maaliskuussa. Kukin selvitys tehdään sille otollisimpana ajankohtana sen mukaan, minä vuodenaikana eri eläin- ja kasvilajien havainnointi onnistuu parhaiten.
”Teimme saukkoselvitystä jo talvella, koska saamme lumijälkien perusteella hyvin tietoa saukon lisääntymisalueesta. Itse saukkoja näkee luonnossa vain harvoin. Jälkien perusteella selvitimme myös muuta nisäkäslajistoa”, Joose kertoo.
”Lumiseen aikaan teimme myös metsäkanalintujen selvitystä, sillä esimerkiksi metson soidinmenot on helppo havaita tietynlaisista jäljistä. Metsäkanalintujen kohdalla havainnoimme lisäksi ääniä.”
Pesimälinnut ja kasvit on helpoin tunnistaa keväällä ja kesällä
Kevät on biologeille erityisen kiireistä aikaa luontoselvitysten parissa. Esimerkiksi pikkulinnut näyttäytyvät harvemmin, minkä vuoksi alueella pesivää lintulajistoa havainnoidaan erityisesti äänten perusteella silloin, kun laulu on vilkkaimmillaan. Puhti-hankkeemme alueella pesimälintuselvitystä tehtiin hiljattain.
”Niin kuin tiedämme, linnut eivät laula ympäri vuoden. Havainnoimme alueella pesiviä lintuja erityisesti keväällä ja alkukesästä, vähintään kahdessa osassa niin, että pääsemme kuulostelemaan sekä varhaisempia että myöhäisempiä pesijöitä.” Joose kuvailee.
Kesän aikana on tulossa vielä kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys. Sille sydänkesä on otollisinta aikaa, sillä kasveja on helpoin tunnistaa silloin, kun ne kukkivat. Erityisesti kasvilajisto kertoo alueen luontotyypeistä, kuten metsä- ja suotyypeistä. Lisäksi tulossa on joukko erilaisia vesistöselvityksiä.
”On olennaista, että tunnistamme etenkin luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat kohteet aina, kun teemme luontoselvityksiä. Laajemmassakin mittakaavassa on tärkeää, että voimme yhteiskuntana toimia niin, että aiheutamme mahdollisimman vähän haittaa luonnonympäristölle”, Joose summaa.