Katse tulevaisuudessa, teot tässä ja nyt. Tätä käytännössä on Pohjolan Voiman ilmastotyö, jota on tehty jo pitkään ja tehdään edelleen lujasti. Vaikka olemme jo merkittävästi vähentäneet päästöjämme, olemme asettaneet hiilineutraaliustavoitteemme entistä korkeammalle. Me irtaudumme fossiilista polttoaineista kovaa vauhtia ja etsimme uusia, vaihtoehtoisia polttoaineita.
Tavoitteenamme on rajata fossiiliset polttoaineet ja turve varapolttoaineen rooliin vuoteen 2025 mennessä. Turpeen osuuden pienentämiseen on muutaman vuoden ajan kannustanut merkittävästi myös päästökustannuksen nousu.
Pohjolan Voima on vähentänyt turpeen käyttöä jo pitkään. Viime vuonna pudotus oli peräti 30 prosenttia. Tänä vuonna aiomme vähentää turpeen polttoa 40 prosenttia vuoden 2019 tasosta.
Teemme hartiavoimin ja systemaattisesti töitä hiilineutraaliuden eteen ja tavoitteemme on tuottaa 99-prosenttisesti hiilineutraalia sähköä ja 85-prosenttisesti hiilineutraalia lämpöä vuoteen 2025 mennessä.
Uusia korvaavia polttoaineita etsitään koko ajan
On selvää, että samalla kun luovumme turpeesta, emme voi ottaa riskiä vain yhden polttoaineen eli käytännössä puuperäisen energian varaan jäämisestä. Olemme jo nähneet, että teollisuuden sivutuotteiden riittävyys ei ole itsestäänselvyys. Emmekä missään tapauksessa halua, että poltettavaksi päätyisi jalostuskäyttöön soveltuvaa puuta. Siksi etsimme aktiivisesti uusia, korvaavia polttoaineita.
Tästä yksi esimerkki ovat Rauman Biovoiman voimalaitoksella tänä keväänä tehtävät koepoltot. Pohjolan Voiman pääosin omistamalla voimalaitoksella kokeillaan tänä keväänä bioligniinin ja auringonkukan kuoripelletin polttoa. Uusilla polttoaineilla pyritään korvaamaan kivihiili, jota Raumalla on käytetty vara- ja lisäpolttoaineena. Rauman Biovoima on jo aiemmin luopunut kokonaan turpeen poltosta. Koepoltot osoittavat, millaisia mahdollisuuksia nämä uudet vaihtoehdot tarjoavat ja mitä niiden käyttöönotto edellyttää laitoksilta.
Fossiilisista polttoaineista luopuminen tarkoittaa paitsi sopivien uusiutuvien polttoaineiden löytämistä myös monenlaisten teknisten haasteiden taklaamista. Vasta koepoltot paljastavat, millaisia muutoksia uudet korvaavat polttoaineet edellyttävät kattiloilta, miten niiden polttaminen vaikuttaa tuhkan laatuun, kuinka hyvin ne kestävät varastointia, miten lastaustavat muuttuvat, vaikuttaako polttoaineen vaihtuminen kattilan käyttöikään?
Tuhka 100-prosenttisesti hyötykäyttöön
Pohjolan Voima on tehnyt runsaasti selvityksiä ja toimenpiteitä liittyen esimerkiksi korroosion hallintaan ja mittaamiseen, tulipesäpinnoitteisiin, rikinsyötön ratkaisuihin sekä siihen, kuinka korvaavat polttoaineet vaikuttavat tuhkan laatuun ja hyötykäyttökohteisiin. Olemme myös tehneet suunnitelmia tuhkan lisäarvon kasvattamiseksi. Tavoitteemme tuhkan hyötykäytössä on 100 prosenttia.
Pidämme tärkeänä, että hyödynnämme maksimaalisesti kiertotalouden uusia mahdollisuuksia. Osalla laitoksistamme voimme myös lisätä kierrätyspolttoaineen, SRF:n, käyttöä, jolloin kierrätykseen sopimattoman jäteosan käyttö vahvistaa kiertotaloutta.
Vastuullisuus polttoaineissa ulottuu alkuperämaahan saakka
Harva meistä on ennustaja, mutta murroksenkin keskellä energia-alalla on pystyttävä laatimaan skenaarioita. Mekin pyrimme ennakoimaan, mitä vuoden 2030 toimintaympäristö polttoaineiden kannalta tarkoittaa.
Me teemme ratkaisuja, joilla hallitaan riskejä ja taataan vakaa tuotanto. Me olemme valmistautuneet hallitsemaan kokonaisuuksia, jotka ovat paljon aiempia vaikeampi. Voimalaitoksilla on pystyttävä säilyttämään käytettävyys ja kunnossapitokustannukset kurissa.
Kun etsimme uusia polttoaineita, pidämme tärkeänä, että uudet polttoaineet ovat vastuullisia ja eettisesti sekä ekologisesti kestäviä. Se tarkoittaa, että tiedämme, mistä ne tulevat (hankintaketju) ja mitä vaikutuksia niillä on myös hankintamaassa.
Jarmo Tervo, päällikkö, teknologia ja projektit, Pohjolan Voima Oyj