Pohjolan Voiman uutena tavoitteena on tuottaa 99-prosenttisesti hiilineutraalia sähköä vuoteen 2025 mennessä. Lämmöntuotannossakin olemme kirineet hiilineutraaliustavoitettamme. Vuoteen 2025 mennessä pyrimme 85-prosenttisesti hiilidioksidineutraaliin tuotantoon.

Nämä ovat kunnianhimoisia tavoitteita ja merkittäviä tekoja. Onhan osuutemme Suomen sähköntuotannosta lähes 20 prosenttia. Yhteisenä maalina häämöttää hiilineutraali Suomi vuoteen 2035 mennessä.

Me Pohjolan Voimassa olemme ylpeitä siitä, että olemme koko ajan pystyneet kiristämään tahtia, pysyneet liikkeessä ja edenneet harppaus kerrallaan kohti päästöttömyyttä. Jo nyt lähes 95 prosenttia sähköntuotannostamme on hiilidioksidineutraalia. Olemme pitäneet laitoksemme kunnossa ja systemaattisesti tehostaneet toimintaamme. Olemme järjestelmällisesti pyrkineet eroon fossiilisista polttoaineista ja teemme työtä myös sen eteen, että turve saadaan rajattua varapolttoaineen rooliin. Suomen suurin ilmastoteko OL3-ydinvoimalaitosyksikkö on tärkeä osa tekemistämme sekin.

Pohjolan Voiman viimeinen yksinomaan sähköä tuottanut lauhdevoimalaitos suljettiin vuonna 2015. Viime viikolla voimalaitosalueella Kristiinankaupungissa kaadettiin myös laitoksen savupiippu. Piippu oli Suomen korkein ja siksikin sen katoaminen oli iso uutinen. Piipun kaataminen symboloi Pohjolan Voimalle yhden aikakauden loppua. Sen myötä jätämme hyvästejä kivihiilelle, öljylle ja maakaasulle, joita lakkautetut voimalaitokset käyttivät polttoaineenaan.

Käynnissä on valtava murros

Liki 160 metriä korkean piipun purku kertoo energia-alan valtavasta murroksesta ja määrätietoisesta siirtymästä kohti vähäpäästöisempää tulevaisuutta. Lauhdevoimaloista luopuminen on ollut merkittävä askel tai jopa harppaus, jonka olemme ottaneet saavuttaaksemme hiilineutraaliuden energiantuotannossa.  

Puhun harppauksista, sillä ennen Kristiinankaupungin voimalaitoksen lakkauttamista olemme purkaneet Porin Tahkoluodosta vuonna 1976 valmistuneen kivihiilivoimalaitoksen sekä Mussalon voimalaitoksen. Tahkoluodon että Kristiinankaupungin voimalaitosten sähköntuotanto loppui vuoden 2015 kesäkuussa. Mussalon maakaasua ja kivihiiltä polttoaineena käyttänyt voimalaitos purettiin samana vuonna. 

Sähköjärjestelmän muutos haastaa

Lauhdelaitosten lakkauttamisilla on ollut iso vaikutus, sillä sähköjärjestelmämme on muuttunut viime vuosina merkittävästi. Lauhdelaitokset ovat olleet merkittävässä roolissa sähkön kysynnän tasapainottajina. Kristiinankaupungin ja Porin Tahkoluodon voimalaitosten purkamisen myötä poistui yhteensä 687 megawattia tuotantokapasiteettia. 

Nykytilanteessa, jossa säästä riippuvaisen tuotannon osuus on koko ajan lisääntynyt, on entistä tärkeämpää huolehtia siitä, että meillä on toimitusvarmaa ja kilpailukykyistä energiaa koko ajan saatavilla. Siksi vesivoiman merkitys kasvaa. Joustavuudeltaan erinomainen vesivoima tuottaa jopa yli 70 prosenttia vuorokauden sähkön kulutusta ja tuotantoa tasapainottavasta säätövoimasta. Suomen uusiutuvasta sähköstä vesivoima tuottaa lähes puolet.

Sähköjärjestelmän haasteet ovat niin suuret, että tulemme tarvitsemaan kaikki mahdolliset keinot: vesivoiman, laajamittaisen varastoinnin ja kulutuksen joustamisen. Kaikille näille löytyy paikkansa, eivätkä ne kilpaile millään muotoa keskenään.

Vesivoima edistää ilmastotavoitteisiin pääsyä

Kotimainen vesivoima onkin paras ja luotettavin sähköjärjestelmän tasapainottaja. Vesivoiman toimintaedellytyksistä on huolehdittava, sillä Suomen sähköjärjestelmä ei tule toimeen ilman säätävää vesivoimaa.

Harppausta vaatii myös sen ymmärtäminen, että säätävä vesivoima mahdollistaa sään mukaan vaihtelevan tuotannon lisäämisen ja auttaa Suomen pääsemään ilmastotavoitteisiinsa. Ilmastotyössä me Pohjolan Voimassa olemme olleet edelläkävijöitä jo pitkään.

Ilkka Tykkyläinen, toimitusjohtaja, Pohjolan Voima Oyj