YK:n biodiversiteettisopimus, EU:n biodiversiteettistrategia, taksonomia, ennallistamisasetus, luonnonsuojelulain uudistus, ekologinen kompensaatio…
Aiheita luonnon monimuotoisuuden ympärillä riittää. Syystäkin. Onhan ihmiskunta täysin riippuvainen luonnosta. Luonto antaa meille ruoan, veden, hapen ja suojan, auttaa sopeutumaan ilmastonmuutokseen sekä tarjoaa iloa ja lukuisia virkistysmahdollisuuksia. Ekosysteemipalveluiden ohella luonnolla on tietysti myös itseisarvonsa.
Vajaat pari vuotta sitten professori Partha Dasguptan yhteenvetoraportti (The Economics of Biodiversity, https://www.gov.uk/government/publications/final-report-the-economics-of-biodiversity-the-dasgupta-review) kokosi yhteen nykytiedon luonnon monimuotoisuudesta ja sen taloudellisista vaikutuksista. Raportin myötä monet yritykset kiinnostuivat biodiversiteettityöstä uudella tavalla.
Kesällä 2022 Energiateollisuus julkaisi oman biodiversiteettitiekarttansa (https://energia.fi/energiapolitiikka/biodiversiteettitiekartta). Siinä energia-ala sitoutuu luonnon monimuotoisuuden edistämiseen niin, että vuoteen 2035 mennessä alan kokonaisvaikutus on nettopositiivinen. Tiekartassa tunnistetaan hyvin eri energiantuotantomuotojen suorat ja epäsuorat luontovaikutukset vesivoimasta tuulivoimaan ja biomassan energiakäyttöön sekä listataan lukuisia toimenpiteitä näiden vaikutusten vähentämiseksi.
Miksi luonnon monimuotoisuus puhuttaa näin paljon ja kiinnostaa yrityksiä?
Sukupuuttoaalto on kiihtynyt sata- tai jopa tuhatkertaiseksi (https://yle.fi/aihe/a/20-10003169) verrattuna siihen, kuinka paljon lajeja häviää luontaisesti. Lisäksi lainsäädäntöympäristö asian ympärillä kehittyy kovaa vauhtia. Monelle suomalaiselle metsät, järvet ja lähiluonto ovat tärkeitä myös henkilökohtaisistakin syistä.
Kaikki liiketoiminta on riippuvaista ekosysteemipalveluista; kuolleella planeetalla ei ole liiketoimintaa, työpaikkoja tai hyvinvointia. Suuri osa luonnon monimuotoisuuden heikkenemisestä on seurausta yritystoiminnasta. Kansainvälisessä ympäristöoikeudessa ja esimerkiksi Suomen ympäristönsuojelulaissa määritelty saastuttaja maksaa -periaatteen mukaan yritysten on syytä hoitaa homma kuntoon.
Suurin osa yritysten sidosryhmistäkin osaa jo odottaa luontotoimia. Oli kyse sitten lainsäätäjistä, sijoittajista tai rahoittajista, asiakkaista tai toimitusketjusta, julkisista hankinnoista, omista työntekijöistä, kansalaisjärjestöistä tai julkisesta keskustelusta, luontoa ei voi sivuuttaa.
Erityisesti luontokato koskee energiayhtiöitä. Kaikissa energiayhtiöissä tehdään kovaa vauhtia ilmastotoimia, mutta jotkut näistä toimista voivat olla jopa haitallisia luonnon monimuotoisuudelle. Työ luonnon monimuotoisuuden puolesta edistää kuitenkin lähes aina myös ilmastotoimia. Tämän vuoksi ilmastotyötä kannattaa tehdä luonnon monimuotoisuus mielessä ja edellä.
Energia-alalla erityisesti biomassan energiakäyttö ja vesivoima aiheuttavat haittoja luonnon monimuotoisuudelle. On välttämätöntä kiinnittää niihin huomiota. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että energiayhtiöiden tulee ymmärtää toimintaympäristöään ja tunnistaa sidosryhmiensä tarpeita luontoasioiden suhteen sekä asettaa tavoitteet ja luoda tiekartta sille, kuinka oma toiminta käännetään luonnon monimuotoisuuden kannalta positiiviseksi.
Omasta luontotyöstään kannattaa myös kertoa muille. Se, että työ on kesken, ei haittaa, koska se tulee aina olemaan kesken. Hyviä oppeja ei ole koskaan tarjolla liikaa. Haastamalla muita mukaan voi tehdä paljon kokoaan suurempaa kädenjälkivaikutusta.
Leo Stranius
Kirjoittaja on Third Rock Finland Oy:n toimitusjohtaja. Third Rock auttaa yrityksiä siirtymisessä hiilineutraaliin kiertotalouteen, jossa luonnon monimuotoisuus vahvistuu.