Kalanistutusta Irnijärvellä

Taimensaalis on kalastuskirjanpidon mukaan kolminkertaistunut Posion Ala-Suolijärvellä, kertoo Suolijärvien kalatalousvelvoitteiden tarkkailuraportti.

PVO-Vesivoiman kalatalousvelvoitteiden tuloksia tarkkaillaan Ylä- ja Ala-Suolijärvillä kolmen vuoden jaksoissa. Tarkkailu toteutetaan kalastuskirjanpitona, kalastustiedusteluin ja kalakannoista otetuin näyttein.

Kalastuskirjanpidon avulla tarkkaillaan, millainen osuus saaliista on ns. hoitolajeja, siikaa ja taimenta, ja minkä kokoisia saaliita järvistä nousee. Kalakantanäytteiden avulla taas selvitetään kalojen kasvua ja loistilannetta. Myös muikkukannan tilaa tarkkaillaan, vaikka se ei olekaan velvoitteisiin kuuluva hoitolaji.

Äskettäin julkaistu tarkkailuraportti sisältää tulokset vuosilta 2016‒2018 ja yhteenvedot pidemmältä historiasta. Tuloksia on tulkinnut ja raportin laatinut Eurofins Ahma Oy.

Vuosina 2016‒2018 seurattiin myös vedenlaatua. 2018 tehtyjen näytteenottojen perusteella vedenlaatu on mittauspisteellä, Ala-Suolijärven Murtoselällä, ollut hyvä tai erinomainen.

Ylä-Suolijärvi: hauki hallitsee, siika merkittävä

Ylä-Suolijärvellä noin 42 % kokonaissaaliista oli haukea vuosina 2016‒2018. Merkittäviä saalislajeja olivat myös muikku ‒ noin 20 % saaliista ‒ ja siika noin 15 %:n osuudella.

Hauen osuus saaliista on kasvanut huomattavasti 2000-luvun alusta. Kolmen viimeisen tarkkailujakson aikana siikasaalis on jäänyt alle 20 %:n. Tämä johtuu siitä, että aikaisemmin siikaa pyydettiin tiheillä verkoilla, joita ei ole viime vuosina mm. siian loistilanteen vuoksi käytetty lainkaan. Kun verkkokalastus on painottunut harvempiin verkkoihin, hauen osuus on kasvanut. Myös muikun osuus saaliista näyttää kasvaneen.

Taimenen osuus kirjanpitokalastuksen saaliista oli Ylä-Suolijärvellä noin 6 %. Sen osuus on vaihdellut 5‒10 %:n välillä, muikun osuus puolestaan 19‒43 %:n välillä tarkkailujaksosta riippuen.

Ala-Suolijärvi: taimenen osuus saaliista kasvussa

Myös Ala-Suolijärvellä hauki hallitsee saalistilastoja. Sen osuus kokonaissaaliista oli 36 % vuosina 2016‒2018. Taimenta oli yli viidennes saaliista (22 %), muikkua noin 18 %. Tähän tarkkailujaksoon saakka muikku on ollut merkittävin saalislaji koko tarkkailuhistorian ajan. Muikkukannan vaihtelu onkin määritellyt myös muiden lajien saalisosuuksien vaihtelua.

Taimenen saalisosuus likimain kolminkertaistui tällä tarkkailujaksolla ja oli tarkkailuhistorian suurin. Taimenen osuus kokonaissaaliista on vaihdellut 2‒22 %:n välillä.

Ala-Suolijärven taimenistutukset ovat pysyneet viime vuosina jokseenkin ennallaan. 2014 jälkeen istukkaat ovat olleet pääosin neljäkesäisiä. Isommat istukkaat ja muikkukannan kasvu on tarjonnut taimenille hyvät kasvuedellytykset. Tämä näkynee taimensaaliissa, raportissa päätellään.

Suositus: siikaistutukset keskitetään Ylä-Suolijärveen

Suolijärvien istutusvelvoite on 450 000 siikaa ja 27 000 vähintään 18-senttistä järvitaimenta. Taimenistukkaat ovat olleet viime vuosina Rautalammen kantaa. Vuodesta 2007 kaikki istukkaat ovat olleet vähintään kolmekesäisiä, 2014 jälkeen pääosin neljäkesäisiä.

Siikaa on viime vuosina istutettu vain Ylä-Suolijärveen. Ala-Suolijärvellä on ilmennyt haukimatoa, joten siellä istutusvelvoitetta on korvattu hoitokalastuksella sekä järvitaimenen ja harjuksen istutuksilla. Myös verkkokalastuksen väheneminen on johtanut siihen, ettei siikavelvoitteen hoitaminen pelkästään siikaistutuksilla ole järkevää.

Raportti suosittaakin siikakannan hoidon keskittämistä Ylä-Suolijärveen myös tulevaisuudessa. Ala-Suolijärven osalta raportissa todetaan: ”Siian istutusvelvoitetta tulee edelleen kohdentaa muiden lajien istutuksiin sekä hoitokalastukseen. Kirjanpidon perusteella Ala-Suolijärveltä saadaan nykyisin parempaa tuottoa petokalojen, esim. taimenen istutuksilla. Ala-Suolijärven kalakantojen hoitoa lienee järkevä painottaa jatkossakin petokaloihin.”

Suositus: taimenen ehdoilla Ala-Suolijärvellä

Ala-Suolijärvellä vapaa-ajankalastajat ovat siirtynyt verkkopyynnissä aiempaa harvempiin verkkoihin. Taimenella on siten paremmat mahdollisuudet kasvaa lain mukaiseen alamittaansa, 50-senttiseksi. Ala-Suolijärven kalastusta pitäisi kehittää edelleen taimenen ehdoilla, raportissa suositellaan.

Ylä-Suolijärvi taas on taimenen kannalta haastavampi. Siellä siialla on kalataloudellista merkitystä, joten vapaa-ajankalastuksenkin verkkopyynti painottuu siikaan 30‒40-millisillä verkoilla. Niillä sivusaaliiksi voi jäädä paljon taimenistukkaita. Tämän vuoksi ”toistaiseksi taimenen istukasmäärien kasvattaminen Ylä-Suolijärveen ei ole kovin suositeltavaa.”