Kaavoituksen aloittaminen mahdollistaa tiedon keräämisen päätöksenteon tueksi

Energiahankkeiden kaavoitusprosessissa on useita eri vaiheita, eikä suotta – Niiden avulla varmistetaan, että aiheesta kerätään tarpeeksi olennaista tietoa lopullisen päätöksenteon tueksi ja että kaavaehdotuksessa pystytään huomioimaan paikallisten havainnot ja näkemykset.

Kaavoitusaloitteen hyväksyminen on siis vasta arvioinnin alku: Sen jälkeen päästään selvittämään tarkemmin hankealueelle ehdotetun kaavoituksen edellytyksiä sekä arvioimaan ja tarkentamaan siihen liittyviä suunnitelmia. Varsinainen kaavaehdotus tehdään vasta myöhemmin ja sen hyväksymisestä päättää kunnan- tai kaupunginvaltuusto. Mistä kaavoitusaloitteessa siis oikein on kyse ja millaisia vaiheita prosessiin yleensä kuuluu?

Mitä kaavoitusaloite ja -sopimus oikein ovat?

Kaavoitusaloite on asiakirja, jolla hanketoimija ehdottaa kaupungille tietyn alueen kaavan laatimista tai muuttamista. Kaavoitussopimuksella taas sovitaan kaavoituksen kustannuksista ja vastuista. Kaupunki tai kunta arvioi aloitteen toteuttamiskelpoisuutta ja sen yhteensopivuutta alueen maankäytön tavoitteiden kanssa.

Mitä kaavoitusaloite sisältää?

  • Hanketoimijan tiedot (yritys, yhteystiedot)
  • Alueen kuvaus (sijainti, rajaus, maanomistus)
  • Hankkeen tekniset tiedot (esim. voimalaitoksen kokoluokka ja keskeiset toiminnot)
  • Kaavoitustilanne (voimassa olevat kaavat, suunnittelutarve)
  • Hankkeen eteneminen (aikataulu ja vaikutusten arvioinnin eteneminen)
  • Liitteet (kartat)

Miten prosessi etenee, jos kaavoitusaloite hyväksytään?

1. Vireilletulo ja OAS

Jos kaupungin elinvoimalautakunta tai muun kaavoituksen valmistelusta kunnassa vastaava toimielin hyväksyy kaavoitusaloitteen, kaavaprosessi käynnistyy virallisesti:

  • Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan ja asetetaan julkisesti nähtäville. OAS:ssa kerrotaan, miten kaavan valmisteluun voi osallistua ja miten kaavan vaikutuksia arvioidaan.
  • Tässä vaiheessa järjestetään usein asukastilaisuus, jossa hankkeesta kerrotaan paikallisille ja asiasta kiinnostuneille sekä kuullaan heidän kysymyksiään ja näkemyksiään aiheesta.

2. Kaavaluonnos

  • Laaditaan kaavaluonnos, joka perustuu selvityksiin (esim. ympäristövaikutukset, vaikutukset liikenteeseen ja maisemaan).
  • Luonnos asetetaan julkisesti nähtäville, ja siitä pyydetään lausuntoja viranomaisilta. Kuntalaiset ja muut osalliset voivat antaa mielipiteitä luonnoksesta sen ollessa nähtävillä.

3. Kaavaehdotus

  • Luonnoksen ja siitä saadun palautteen pohjalta laaditaan kaavaehdotus, joka on tarkennettu versio luonnoksesta.
  • Ehdotus asetetaan uudelleen nähtäville, ja siitä pyydetään viranomaisten lausunnot. Kuntalaiset ja muut osalliset voivat antaa muistutuksia ehdotukseen.

4. Hyväksyminen

  • Kaavaehdotus etenee kunnanvaltuuston tai kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi.
  •  Kunnan- tai kaupunginvaltuuston päätöksestä on mahdollista valittaa ja kaavasta mahdollisesti tehdyt valitukset käsitellään ensisijaisesti hallinto-oikeudessa.

5. Voimaantulo

  • Kaupunki kuuluttaa kaavan lainvoimaiseksi, kun mahdolliset valitukset on käsitelty tai niitä ei ole tehty.

6. Muu luvitus

  • Kaavoituksen lisäksi energiahankkeen eteneminen edellyttää lupia. Kun kaava on voimassa, voidaan hakea esimerkiksi tarvittavat rakentamis- ja sähkönsiirtoluvat.
  • Tämän jälkeen hanketoimija voi harkita investointipäätöksen tekemistä ja hankkeen toteuttamista.