Kaavoitusprosessi tuottaa tietoa kaupungin päätöksentekoa varten

”Suomessa kunnilla on niin kutsuttu kaavoitusmonopoli. Kunnat siis laativat kaavat joko itse tai laadituttavat ne kaavoituskonsulteilla ohjaten kaavoitustyötä. Askanaavalle suunnitellun Puhti-pumppuvoimalaitoshankkeen kaavoituksen Kemijärven kaupunki laadituttaa Sweco Finland Oy:lla ja kaupungin viranhaltija ohjaa kaavatyötä. Kaavan hyväksymisestä päättää Kemijärven kaupunginvaltuusto. Kaavoituksessa hyödynnetään asiantuntijaosaamista, selvityksiä, viranomaislausuntoja sekä osallisilta saatua palautetta”, kertoo Swecon projektipäällikkö Kimmo Kymäläinen, joka toimii kaavanlaatijana Puhti-hankkeen kaavoituksessa.

Kaavaprosessin tarkoituksena on hankkia mahdollisimman laadukasta tietoa kaupungin päätöksenteon tueksi. Tietomäärä lisääntyy kaavaprosessin edetessä ja suunnittelun tarkentuessa. Kaavoituskonsultti on kaupungin apuna tiedonhankinnassa, jotta laajaan tiedonkeruuseen saadaan riittävästi resursseja. Konsultti myös tuottaa lopullisen selvitysaineiston. Hanketoimija puolestaan ei vaikuta itse kaavoitukseen, mutta tarjoaa olemassa olevat lähtötietonsa ja alustavan hankekonseptin kaavoitusprosessin käyttöön.

”Kaavoitus perustuu alueidenkäyttölakiin ja se kestää yleensä 1–3 vuotta. Yleiskaavoituksella kunta suunnittelee maankäyttöään yleispiirteisemmin koko kunnan tasolla, tietyllä osa-alueella, tai kunnan strategian näkökulmasta. Asemakaava taas on tarkin kaavataso Suomessa ja sen avulla kunnat ohjaavat rakentamista alueillaan yksityiskohtaisesti. Puhti-hankkeessa Askanaavan alueelle laaditaan osayleiskaava, osayleiskaavan muutos sekä asemakaava”, Kymäläinen kuvailee.

Miten prosessi sitten etenee ja missä vaiheissa siihen voi vaikuttaa?

1. Kaavoitusaloite ja -sopimus

Kaavoitusaloite on asiakirja, jolla hanketoimija ehdottaa kaupungille tietyn alueen kaavan laatimista tai muuttamista. Kaavoitussopimuksella taas sovitaan kaavoituksen kustannuksista ja vastuista. Kaupunki tai kunta arvioi aloitteen toteuttamiskelpoisuutta ja sen yhteensopivuutta alueen maankäytön tavoitteiden kanssa.

Kaavoitusaloitteen hyväksyminen on siis arvioinnin alku: Tästä alkavat tarkempi selvitys kaavan edellytyksistä suunnittelualueelle sekä sen vaikutusten ja selvitystarpeiden arviointi. Edessä on siis vielä useita vaiheita ennen kaupungin päätöksentekoa: Varsinainen kaavaratkaisu täydentyy ja muotoutuu vielä suunnitteluvaiheiden kautta ja etenee lopulta hyväksymiskäsittelyyn, jossa esitetään kaupungin päätöksentekoon menevä kaava. Lue alta lisää vaiheista ja kaavaehdotuksesta.

2. Vireilletulo ja OAS

Jos kaupunki hyväksyy kaavoitusaloitteen, kaavaprosessi käynnistyy virallisesti vireilletulokuulutuksella ja hanketoimijan laatima osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) asetetaan julkisesti nähtäville.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kerrotaan, miten kaavan valmisteluun voi osallistua ja ketkä ovat osallisia, eli yhteisöjä ja yksilöitä, joiden oloihin, työskentelyyn ja muihin etuihin kaava voi vaikuttaa. Osallisilla on oikeus saada tietoa ja osallistua kaavoitusporosessiin sen eri vaiheissa. Suunnitelma kertoo myös, mitä vaikutuksia arvioidaan ja miten, mikä on prosessin alustava aikataulu, lähtötilanne ja kaavan tavoitteet. Kaupunki pyytää suunnitelmasta viranomaislausunnot, joista saadaan ensimmäisiä tietoja siitä, mitä kaavoituksessa tulee heidän näkökulmastaan erityisesti huomioida.

Tässä vireilletulovaiheessa järjestetään myös yleisötilaisuus, jossa hankkeesta kerrotaan paikallisille ja asiasta kiinnostuneille sekä kuullaan heidän kysymyksiään ja näkemyksiään aiheesta. Puhti-hankkeessa osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä 11.3.-12.4.2026 ja yleisötilaisuus järjestetään 17.3.2026.

”Yleisötilaisuudessa kerromme esimerkiksi, mitä selvityksiä kaavoituksen yhteydessä tehdään, miten prosessi etenee ja miten eri vaiheisiin voi halutessaan osallistua. Varsinainen kaavoitustyö on kuitenkin vasta käynnistynyt ja suunnitelmat tarkentuvat, kun esimerkiksi selvitykset valmistuvat vaiheittain”, Swecon Kimmo Kymäläinen sanoo.

3. Kaavaluonnos ja valmisteluaineisto

Valmistuneiden selvitysten ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta kerätyn palautteen pohjalta laaditaan kaavaluonnos, eli luonnos kaavakartasta. Valmisteluaineistosta ja sen liitteistä löytyvät kaavakartan ratkaisun perustelut. Usein tässä vaiheessa myös luontoselvitysten tuloksia on saatu ja ne voidaan ottaa tarkemmin huomioon kaavasuunnittelussa.

Kaavaluonnos ja muu valmisteluaineisto asetetaan nähtäville, ja niistä pyydetään jälleen lausuntoja viranomaisilta ja osallisilta. Kuntalaiset voivat siis antaa mielipiteitä kaavaluonnoksesta ja valmisteluaineistosta sen ollessa nähtävillä.

4. Kaavaehdotus

Kaavan valmisteluaineiston ja kaavaluonnoksesta saadun palautteen pohjalta valmistellaan kaavaehdotus. Siihen kaavasuunnittelu tarkentuu kaavaluonnoksesta.

Ehdotus asetetaan nähtäville, ja siitä pyydetään viranomaisilta lausunnot. Osalliset voivat antaa muistutuksia ehdotukseen.

”Kaavaehdotusta varten on koottu paljon tietoa, kuten ympäristövaikutusten arvioinnin ja laadittujen selvitysten tulokset sekä aikaisemmissa vaiheissa saatu palaute. Kaavaehdotuksesta pyydetään vielä palaute, jonka pohjalta arvioidaan, onko kaavaan vielä muutostarpeita, vai voidaanko se viedä hyväksymiskäsittelyyn”, Kymäläinen selittää.

5. Hyväksyminen

Kaavaehdotus etenee kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi. Jos kaava hyväksytään, se tulee lainvoimaiseksi 30 päivän valitusajan päätyttyä, kun kunta kuuluttaa kaavan voimaan.

Tämän jälkeen käynnistyvät vielä lupaprosessit, joiden päätyttyä hanketoimija voi tehdä investointipäätöksen.