Puhtia kumppaneista: Kemijärven pohjasedimentti tutkitaan tarkkaan
Kemijärven pinnan alla ei tutkita vain pohjan muotoja, vaan myös sinne kertyneitä sedimenttikerroksia. Pohjasta otetuista näytteistä analysoidaan niiden rakennetta ja raekokoa, sekä millaisista aineista ne koostuvat. Tutkimusten tavoitteena on selvittää, piileekö sedimentissä haitallisia aineita ja miten voitaisiin varmistaa, etteivät mahdolliset haitta-aineet pääse uudelleen liikkeelle ja aiheuta vahinkoa Kemijärven ympäristölle.
Sedimentaatio tarkoittaa pienten hiukkasten laskeutumista ajan mittaan vesistön pohjalle, jonne ne kerrostuessaan muodostavat maa-ainekerroksen eli sedimentin. Arkisesti sanottuna siis pohjan mutaa, johon varpaat uppoavat uimaan mennessä. Sedimentaatio on luonnollinen prosessi, mutta ihmisten toiminnan ja erityisesti vesistöjen lähellä olevan teollisuuden seurauksena pohjaan laskeutuu myös kemikaalihiukkasia ja jätteitä.
Siksi Sweco Sverigen tutkimusryhmän ekologian tohtori Per Hedström tiimeineen tutkii Kemijärven pohjaa osana ympäristövaikutusten arviontiin (YVA) kuuluvia selvityksiä.
Sedimentti on kuin arkisto järven historiasta
Sedimenttitutkimuksia tehdään keräämällä pohjanäytteitä veneestä käsin järvellä ja sen jälkeen analysoimalla näytteitä kemiallisesti laboratoriossa. Työhön kuuluu myös raportointi tutkimuksesta ja sen löydöksistä.
”Olimme kenttätutkimuksissa Kemijärvellä tänä syksynä. Nyt olemme aloittaneet keräämämme datan käsittelyn, ja näyttää sille, ettei meidän tarvitse ottaa lisää sedimenttinäytteitä. Työn edistyessä pääsemme analysoimaan löydöksiä”, Hedström kertoo.
Sedimenttinäytteistä selvitetään niiden kemiallista koostumusta. Tavoitteena on selvittää, onko luonnollisen aineksen seassa ympäristölle tai ihmisille haitallisia aineita. Lisäksi tiimi tutkii sedimentin rakeiden kokoa. Mitä pienempi raekoko on, sitä herkemmin se lähtee leviämään vedessä esimerkiksi veden virtauksen mukana tai, jos pohjaa muokataan.
Per Hedströmin mukaan sedimentin kerrokset ovat kuin historiallinen arkisto – kemiallinen koostumus voi vaihdella suuresti sen mukaan kuinka syvällä kerroksissa ollaan. Periaate on hyvin samanlainen kuin vaikkapa tutkimuksissa, joissa jäätiköiden näytteistä etsitään merkkejä historiallisista tapahtumista.
” Olemme keskittyneet tarkastelemaan alueita, joihin hanke tulisi vaikuttamaan, ja otamme näytteitä myös sedimentin eri syvyyksissä olevista kerroksista. Päällimmäisissä kerroksissa on tuoreempia merkkejä, syvemmällä vanhempia aineita. Eri syvyyksistä analysoidaan eri kemikaaliryhmiä. Tämä auttaa meitä ymmärtämään, milloin ja minkälaista saastumista on voinut tapahtua. Varsinaisen kemiallisen analyysin tekee siihen erikoistunut kumppanimme”.
Tavoitteena lisähaittojen estäminen
Kemijärvellä näytteiden kerääminen keskittyi sen kaakkoisosiin, hankealueen lähivesiin.
”Kemijärven alue on siksikin kiinnostava, että sen itärannalla on aikanaan ollut sellutehdas. On oletettavaa, että tehtaasta on päässyt kemikaaleja ja jätteitä järveen, ja ne vaikuttavat veden laatuun ja vesiekosysteemiin. Haluamme tietää mitä sedimentissä piilee, jotta havainnot voidaan ottaa huomioon,” Hedström kertoo.
Tiimin tekemä tutkimus auttaa ehkäisemään, etteivät sedimenttiin mahdollisesti kertyneet haitta-aineet pääse uudelleen liikkeelle ja aiheuta ympäristölle lisävahinkoa.
”Keräämämme dataa käytetään projektin suunnittelussa ja mahdollisen rakentamisvaiheen alkaessa. Yhdessä kaiken muun hankkeen selvityksissä ja tutkimuksissa kerätyn tiedon kanssa saamme hyvän kuvan siitä, millaisia suojelu- ja varotoimia meidän pitää tehdä”, Hedström sanoo.
Kuvat: Sweco Sverige.