Kymin Voimassa valmistellaan jo vuoden 2026 turbiinirevisiota – samalla osaaminen siirtyy ammattipolvelta seuraavalle
Kymin Voiman voimalaitoksella valmistaudutaan turbiinirevisioon, joka on edessä vuonna 2026. Laaja työ vaatii pitkäjänteistä valmistelua – liikkeelle projekti nytkähti jo vuonna 2023, jolloin keskustelut sopivasta toteutusajankohdasta alkoivat. Niin valmisteluvaiheessa kuin toteutuksessa tarvitaan monenlaista osaamista sekä yhteistyötä. Samalla kokeneiden tekijöiden tietoa ja taitoa siirtyy sukupolvelta toiselle.
Voimalaitosten höyryturbiineille ja generaattoreille suunnitelluilla huoltoväleillä varmistutaan siitä, että niitä voidaan taas ajaa turvallisesti ja käytettävyys varmistaen seuraavat 7–8 vuotta. Kymin Voiman voimalaitoksen kattila sekä turbiini otettiin tuotantokäyttöön vuonna 2002 ja viimeksi turbiinin sekä generaattorin revisio tehtiin vuonna 2018. Huoltojen välissä turbiinilaitteistoa valvotaan käyttömittareiden avulla, jolloin seurataan esimerkiksi lämpötiloja, paineita sekä roottoreiden värähtelyjä ja generaattorin sähköisiä arvoja ilman, että laitteita tarvitsee avata. Lisäksi turbiinilaitoksen henkilökunnan tekemä tarkkailu on ensiarvoisen tärkeää, jolloin seurataan muun muassa mahdollisia vuotoja ja muuttuneita käyntiääniä.
”Muuten emme revisioiden välissä tiedä tarkasti, mitä turbiinin ja generaattorin sisällä tapahtuu. Revisiossa pääsemme katsomaan sisäpuolelle ja tutkimaan esimerkiksi, miten materiaalit ovat kestäneet korkeissakin lämpötiloissa, tai ovatko roottorin tiivisteet ja siivistöt kunnossa”, Kymin Voiman voimalaitospäällikkö Eetu Loikkanen kertoo.
Vaikka varsinaisten turbiinirevisioiden välissä kuluukin vuosia, suuri osa tästä ajasta kuluu jo seuraavan revision ajoittamiseen, suunnitteluun ja valmisteluun. Projektin hallinta vaatii harkintaa ja tarkkuutta, sillä esimerkiksi varaosien hankintaan tulee varata riittävästi aikaa pitkien hankintaketjujen vuoksi.
”Käsittelemme projektissa omina kokonaisuuksinaan varaosat, turbiinin sekä generaattorin. Varaosien hankinnassa olemme punninneet, mitkä asiat siinä ovat meille tärkeitä. Osien saaminen voi kestää vuoden verran ja yksi projektin haastavimmista tekijöistä onkin aikataulu ja esimerkiksi se, että saamme tarjoukset varaosista ajallaan. Turbiinin roottori puolestaan pitää revisiossa kuljettaa huollettavaksi tehtaalle, tai tarvittaessa turbiinivalmistajan konepajalle.”
Turbiinirevision valmistelut alkoivat projektin organisaation kokoamisella, sillä vastuiden jakaminen ja ohjausryhmäkäytännöstä sopiminen ovat olennaisia monivaiheisen työn onnistumiselle. Loikkasen kanssa ohjausryhmän muodostavat revision projektipäällikkönä toimiva Antti Rainio ja Kymin Voiman toimitusjohtaja Kaj Råtts.
Pitkäjänteinen työ vaatii harvinaistakin osaamista, jota samalla siirretään eteenpäin
Turbiinirevisioiden harva turbiinikohtainen toteutusväli ja projektien pitkä kesto tekevät niistä arvokkaita paikkoja osaamisen siirtämiseen ammattilaissukupolvelta seuraavalle. Kymin Voiman turbiinirevisiossa onkin mukana erikoisosaajia ja eri sukupolvien ammattilaisia. Laajaa teknistä osaamista työn vaiheisiin tarvitaan muun muassa materiaalitekniikan, generaattorin ja turbiinin toimintaperiaatteiden sekä vahvan sähköosaamisen saralla.
”Revisiossa näemme turbiinista myös, onko esimerkiksi voimalaitoksen vesikemia ollut kunnossa. Voimalaitoksilla on tästä hyvää asiantuntemusta, mutta tarvitsemme myös vesikemian erikoisosaajia, joita ei Suomessa ole montaa. Laitteiden käyttöön liittyvää osaamista taas löytyy erityisesti laitetoimittajilta. Heihin varsinkin kokeneilla tekijöillämme on hyvät ja luottamukselliset suhteet sekä verkostot, joiden avulla tieto liikkuu paremmin”, Loikkanen sanoo.
Projektissa asiantuntijana toimivalla Jarmo Varmavuolla on pitkän uransa aikana kertynyt vahva kokemus lukuisista turbiinirevisioista sekä vuosien saatossa rakennetut verkostot. Arvostettu turbiinitekniikan osaaja tuo tekemiseen käytännönläheisyyttä ja Suomessa nykyisin harvinaista tietotaitoa, joka on samalla opiksi muille hankkeen organisaatiossa.
”Kyllä se, että osapuolet tuntevat toisensa, tekee asioista aina helpompia. Verkostojen lisäksi kokemuksesta on apua esimerkiksi riskien arvioinnissa. Jokainen revisio on periaatteessa samanlainen, mutta käytännössä omanlaisensa: vasta, kun pääsemme töihin, näemme, mitä milloinkin tarvitaan. Viat eivät aina löydy samoista paikoista, tai johdu ihan samoista tekijöistä. Kaikkiin niistä ovat kuitenkin vaikuttaneet esimerkiksi höyryn lämpötila ja paine sekä pyörivien massojen aiheuttamat voimat – joko kaikki yhdessä tai jokin yhdistelmä näistä tekijöistä. Mitä useamman revision on nähnyt ja kokenut, sitä useampiin mahdollisiin tilanteisiin osaa varautua eikä hätkähdä eteen tulevista uusista ja odottamattomista ongelmista”, Varmavuo kuvailee.
”Tämä työ sujuu yhdessä kehittäen. Kokeneemmalla sukupolvella on paljon annettavaa varsinkin käytännön puoleen, kun taas nuoremmat tekijät vahvistavat esimerkiksi projektinhallinnan tarkkuutta entisestään”, Loikkanen summaa.