Uutiskirje 2/2024
Kuulumisia
Vakaampaa sähkön saatavuutta – selvitämme pumppuvoimalaitoksen mahdollisuutta Kemijärven alueelle
Suomi tarvitsee merkittävästi lisää säädettävää sähkökapasiteettia sekä tuotetun sähkön varastointikapasiteettia. Näillä ratkaisuilla varmistetaan sähkön saatavuus suomalaisille ja vakaa toimintaympäristö kotimaiselle teollisuudelle. Sen vuoksi selvitämme paraikaa mahdollisuutta rakentaa Kemijärven alueelle pumppuvoimalaitos, joka lisäisi tätä tärkeää säätövoimaa. Lisäksi jo olemassa olevaa, koeteltua teknologiaa hyödyntävä pumppuvoimalaitoksemme vahvistaisi Kemijärven seudun, Lapin ja koko Suomen kilpailukykyä: se toisi työpaikkoja hankkeen eri vaiheisiin ja kiinteistöverotuottoja kunnalle.
Lue lisää pumppuvoimalaitoksesta
Katso myös: Puhti-hankesivu nettisivuillamme
Yhteistuotannolla Suomi pysyy sähkössä myös kireimpinä pakkaspäivinä
Kun pakkanen paukkuu, lämmön ja sähkön yhteistuotannolla on kriittinen rooli Suomen sähköjärjestelmässä.
Tyynenä, kireänä pakkaspäivänä yli 25 prosenttia Suomessa tuotetusta sähköstä tehdään yhteistuotannolla (noin 3 700 MW).
Samaan aikaan myös kaukolämmön tarve on korkeimmillaan.
Pohjolan Voiman toimitusjohtaja Ilkka Tykkyläinen: “Yhteistuotanto on hyötysuhteeltaan hyvin tehokas tapa tehdä sähköä ja lämpöä. Parhaimmillaan päästään 95 prosentin hyötysuhteeseen polttoaineen energiasisällöstä.”
Lue lisää Ilkka Tykkyläisen haastattelusta
Vuosikertomuksemme 2023 on julkaistu
Tervetuloa syventymään tuoreen vuosikertomuksemme sisältöön! Vuosi 2023 oli Pohjolan Voimalle juhlavuosi: täytimme 80 vuotta. Keväällä 2023 alkoi kauan odotetun yhteisyrityksemme Teollisuuden Voiman (TVO) kolmannen ydinvoimalaitosyksikön (OL3) säännöllinen sähköntuotanto. Laitos parantaa Suomen sähköntuotannon omavaraisuutta merkittävästi ja on maamme suurin ilmastoteko. Lisäksi investoimme voimaloidemme modernisoimiseen ja säätökyvyn kehittämiseen. Vastuullisuus on kiinteä osa Pohjolan Voiman strategiaa, ja se kytkeytyy tavoitteellisesti kaikkeen toimintaamme.
Tutustu vuosikertomukseemme sekä hallituksen toimintakertomukseen ja tilinpäätökseemme 2023
Ihmiset
Pekko Niemi on nimitetty Pohjolan Voiman energianhallinnan asiantuntijaksi
Pekko Niemi aloittaa Pohjolan Voima Oyj:n energianhallinnan asiantuntijan tehtävässä 1.4.2024. Tehtävässään Niemi vastaa energiantoimituksen raportoinnista ja sen kehittämisestä. Hän raportoi tehtävässään energiapäällikkö Ville Bredenbergille.
“Pekko Niemi on aikaisemmin työskennellyt sähkömarkkinoiden sekä raportoinnin kehittämisen parissa ja tämä kokemus tuo meille kaivattua lisävahvistusta energianhallintatiimiimme”, toteaa Pohjolan Voiman energiahallinnasta vastaava johtaja Jani Pulli.
Niemi on aiemmin toiminut sähkömarkkina-asiantuntijana ja siirtyy Pohjolan Voimaan Fingrid Oyj:stä.
Vieraskynä
Ilmastokysymykset ovat nuorille eksistentiaalisia – ja niiden ratkaisemiseen tarvitaan meitä kaikkia
Vuoden 2023 loppupuolella nuoret ottivat isoja yhteiskunnallisia askeleita – pidimme Suomen suurimman nuorten ilmastohuippukokouksen ikinä, luovutimme siellä yhdessä koostetun ilmastopoliittisen julkilausuman Suomen hallitukselle ja osallistuimme entistä vahvemmin YK:n ilmastohuippukokoukseen Dubaissa.
Näiden merkittävien askelten takana on valtava määrä työtä – nimenomaan yhteistyötä, ei vain nuorten kesken, vaan useiden eri sidosryhmien ja toimijoiden voimin. Yhteistyö onkin avain myös siihen tulevaan murrokseen, joita me kaikki tarvitsemme pelastaaksemme kotimme, jossa elää.
Puhutaan energiasta
Elämme sinisellä planeetalla, mutta koko maapallon vesivarannoista ihmisen käyttöön kelpaavaa vettä on alle 1 %. Edes tuhansien järvien maan vesivarat eivät ole ehtymättömät ja Suomikin on osallinen kansainvälisessä vesikriisissä. Jaksossa keskustelevat ulkoministeriön rauhanvälityskeskuksen kansainvälisten vesiasioiden erityisedustaja Antti Rautavaara sekä strategiajohtaja Pieta Jarva Baltic Sea Action Groupista.
Podcastissa: Oravat varastoivat käpyjä, ihmiset energiaa, mutta miten sitä varastoidaan?
Säästä riippuvaisten tuuli- ja aurinkovoiman tuotannon lisääntyessä sähköntuotannon vaihtelut nopeutuvat ja kasvavat. Tuotantomäärien vaihtelun vuoksi tulevaisuudessa tarvitaan lisääntyvissä määrin energian varastointia. Jaksossa energiatekniikan professori Esa Vakkilainen LUT-yliopistosta sekä teknologia- ja projektipäällikkö Jarmo Tervo Pohjolan Voimasta.
Metsä tuntuu olevan monille suomalaisille jopa sydämen asia. Metsästä keskustellessa syntyy vastakkainasettelua: onko luonnon monimuotoisuus ristiriidassa talouskasvun kanssa? Miksi avohakkuut kuulostavat tänä päivänä monille jopa kirosanalta?Keskustelemassa Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi, Itä-Suomen yliopiston professori Kalle Kärhä.
Näkökulma
Vastuullisuuspäällikön työpöydällä: EcoVadis-tulos ilahduttaa ja vahvistaa kehityssuuntaa
On upeaa nähdä vastuullisuustyömme tulokset mitalin muodossa – Pohjolan Voima nimittäin sai kultaluokituksen EcoVadis-vastuullisuusarvioinnissa. Tällä tuloksella kuulumme viiden prosentin kärkeen arvioiduista organisaatioista. Kehityssuuntamme on siis oikea – edellisvuoden pronssi kirkastui viime vuonna hopeaksi ja nyt edelleen kullaksi. Laakereillemme emme jää lepäämään nytkään, vaan jatkamme sitkeästi kehitystyötä.
Lue lisää Pohjolan Voiman vastuullisuuspäällikkö Katja Permannon blogista
Vastuullisuus tarkoittaa myös vaikuttamista ja viestintää
Mitkä ovat Pohjolan Voiman vastuullisen vaikuttamisen periaatteet? Entä mitä eettinen viestintä tarkoittaa? Tässä jutussa haastattelemme yhteiskuntasuhdepäällikköämme Miikka Koskea sekä viestintäpäällikköämme Hannele Kukkaa.
Lue lisää vastuullisesta vaikuttamisesta ja eettisestä viestinnästä
Energinen meininki
Työajalla hyviä tekoja – Pohjolan Voiman henkilöstö auttoi ikäihmisiä ja luontoa
Yhä useampi yritys antaa henkilöstölleen mahdollisuuden tehdä vapaaehtoistyötä työajalla. Pohjolan Voiman henkilöstö jalkautui auttamaan lähiyhteisöjään Oulussa. Kymmenkunta tiimiläistä teki hyviä tekoja niin ikäihmisten kuin kierrätyksen ja luonnonsuojelun parissa.
Auttaminen ja vapaaehtoistyön mahdollisuudet nousivat Pohjolan Voiman HR- ja lakiasiain johtaja Tiina Nyströmin mukaan esiin yhtiön vastuullisuusryhmässä. Kyselyn kautta henkilöstöstä nousi halu konkreettiseen auttamiseen ja vaikuttamiseen.
“Kyselystä nousi vahvasti luontoon, ympäristöön ja kestävyyteen liittyvät teemat ja niihin vaikuttaminen”, Nyström kertoo. “Kyselyssä nousi esiin myös ihmisten auttaminen. Fyysisen tekemisen ja auttamisen rinnalle vaihtoehdoksi valikoitui henkinen auttaminen ja ikäihmiset.”