Uutiskirje 1/2024
Kuulumisia
Ympäristö- ja ilmastoministeri Mykkänen: hallituksen kärkenä luvituksen sujuvoittaminen
Haastattelimme ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkästä hallituksen energiapoliittisista linjauksista.
Kotimaisen teollisuuden elinehtona on toiminta- ja investointiympäristön vakaus. Millaisia toimia olette suunnitelleet hallituksessa asian vahvistamiseksi?
”Tärkeintä on luvituksen sujuvoittaminen. Keskeinen kysymys on, meneekö esimerkiksi vesitaloushankkeen luvitukseen neljä vuotta vai seitsemän vuotta, kuten tällä hetkellä useimmiten käy. Syynä on se, että lupa-asioiden käsittely on hajallaan eri organisaatioissa, ja samankaltaisiakin lupia käsitellään usein peräkanaa. Tämä tuo tehottomuutta ja viivettä teollisuuden elintärkeisiin investointipäätöksiin. Tavoitteenamme on koota samankaltaisia lupia saman viranomaisen alle niin, että luvat käsitellään kaikki kerralla. Näin myös valitukset pystytään arvioimaan samaan aikaan, ei peräkkäin. Uudistus on koko Suomen etu.”
Näkökulma
Kunnioittava yrityskulttuuri ei anna tilaa dialogipesulle
”Julkiseen käsitteistöön on viime aikoina juurtunut sana dialogipesu. Siinä missä rehti dialogi tähtää yhteiseen ymmärrykseen, keskittyy dialogipesu organisaatiolle edulliseen keskustelun lopputulokseen. Joku voisi puhua myös näennäisdialogista.
Pidän vaarallisena tilannetta, jossa yrityksen vuoropuhelu sille tärkeiden sidosryhmien kanssa leimataan dialogipesuksi. Siis silloin, kun yritysjohto aidosti kuuntelee ja haluaa ymmärtää keskustelukumppaninsa näkemyksiä. Uskon, että valtaosassa yrityksissä näin tapahtuukin”, kirjoittaa Riitta Larnimaa, Pohjolan Voiman yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja.
Lue lisää blogistamme
Vastuullisuuspäällikön työpöydällä: Suunnitelmista tekoihin
”Vuoden alku tarkoittaa sitä, että pääsemme toteuttamaan käytännössä monia viime vuoden puolella valmisteltuja asioita. Vuonna 2023 valmistelimme raportoinnin seuraavia kehitysaskelia ja nyt olemme ottaneet ne käyttöön. Vuoden ensimmäiset viikot ovatkin kuluneet pitkälti raportoinnin parissa. Samaan aikaan uusia vastuullisuushankkeita on näköpiirissä. Tuoreisiin, kiinnostaviin näkökulmiin perehtyminen onkin se tämän työn paras suola.
Mitä tänä vuonna siis on odotettavissa? Raportoinnin valmistuttua käymme läpi ainakin tuotantoyhtiöidemme päästövähennyssuunnitelmia, minkä jälkeen Science Based Targets -aloitteeseen liittymisessä ollaan taas askelta pidemmällä. Olen innoissani myös tulevasta hankkeestamme, jossa selvitämme entistä syvällisemmin vastuullisuutta arvoketjuissa”, kirjoittaa Pohjolan Voiman vastuullisuuspäällikkö Katja Permanto blogisarjassaan.
Lue lisää blogista
Vieraskynä
”Energia-ala on arkisen elämän ja yhteiskunnan tukipilari, jota ilman Suomi ei toimi. Yhteiskunnan sähköistyminen ja vauhdilla etenevä hiilineutraali sähkön- ja lämmöntuotanto muuttavat koko energia-alaa. Tämän myötä olemassa olevan osaamisen rinnalle tarvitaan kipeästi myös uudenlaista osaamista, mikä vaatii sekä korkeakoulutettuja että ammatillisia osaajia.
Vaikka energia-ala tarjoaa tekijöilleen merkityksellisen, vakaan ja kilpailukykyisesti palkatun työn, nämä tekijät eivät riitä takaamaan, että osaajia riittää tulevaisuudessa. Alan vetovoiman parantaminen on yhteinen tehtävämme, ja sen pohja rakennetaan jo peruskoulussa”, kirjoittaa Energiateollisuus ry:n työelämäasiantuntija Henna Hirvonen.
Puhutaan energiasta
Podcastissa: Miten tehdä energia-alasta hohdokas – myös nuorten mielestä?
Jaksossa Energiateollisuus ry:n työelämäasiantuntija Henna Hirvonen ja Nuorisotutkimusverkoston dosentti Lotta Haikkola muistuttavat energia-alan olevan monipuolinen ala, jolla tarvitaan insinöörien lisäksi myös kaupallista, juridista ja jopa humanistista osaamista.
Podcastissa: Puhaltavatko yrityskulttuurissa ja johtamisessa muutoksen tuulet?
Aalto-yliopiston johtamisen laitoksen lehtori Hertta Vuorenmaa ja Henley Business School Finlandin toimitusjohtaja Paula Kilpinen, jotka pohtivat, minkälaisiin suuntiin johtaminen ja yrityskulttuuri kehittyvät tulevaisuudessa.
Tere Vadén BIOS-tutkimusyksiköstä sekä ympäristöpolitiikan professori Janne Hukkinen Helsingin yliopistosta pohtivat myös, onko olemassa likaista energiaa ja vähemmän likaista energiaa. Onko puhdas energia sittenkin vain illuusio?
Ihmiset
Pohjolan Voiman tavoitteena on nostaa sähköntuotannon hiilidioksidineutraalin tuotannon osuus 99 % vuoteen 2025 mennessä. Lämmöntuotannon hiilidioksidineutraalin tuotannon tavoitteena on 85 % vuoteen 2025 mennessä. Määrätietoinen työ kohti vähähiilisyyttä sai uuden luvun, kun Pohjolan Voimalle tehdyssä diplomityössä selvitettiin tieteeseen perustuvien ilmastotavoitteiden soveltamista yhtiössä.
Energinen meininki
Pohjolanvoimalaiset esittäytyivät työelämätapahtuma Contact Forumissa
Pohjolan Voima oli mukana Suomen suurimmassa korkeakouluopiskelijoiden rekrytointi- ja työelämätapahtuma Contact Forumissa, joka järjestettiin Helsingissä 25.1.2024. Asiantuntijamme kertoivat, millaista on työskennellä tutkitusti yhdessä Suomen innostavimmista työpaikoista. Tutustu uratarinoihin nettisivuillamme.
Juuso Yli-Mikolan tie energiantuotannon asiantuntijaksi: Energiatekniikka on valinta, joka ei kaduta
Energiatekniikan diplomi-insinööri Juuso Yli-Mikola toimii Pohjolan Voimalla energiantuotannon asiantuntijana. Matka asiantuntijaksi alkoi diplomityöntekijänä, ja valmistumisensa jälkeen hän on jatkanut tuotannon kehitys- ja selvitystehtävissä voimalaitosten parissa.
Pohjolanvoimalaiset esittäytyvät: Maria Huha on hallintoasiantuntija
Maria Huha tuli Pohjolan Voimaan alun perin avuksi arkiston ulkoistusprojektiin ja työskenteli arkistoasioiden parissa lopulta kolme vuotta opintojen ohella. Valmistuttuaan kasvatustieteen maisteriksi viime keväänä Maria siirtyi työskentelemään osaksi HR-tiimiä.