Talvi saa tulla – CHP-laitoksilla ollaan valmiita ottamaan vastaan kylmät kelit
Kelin viilettyä lämmön tarve on suurimmillaan. Niin Kaukaan Voimalla kuin muillakin sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksilla talvea odotetaan toimintavalmiina – laitokset on huollettu kesäseisokkien aikana ja polttoainevarastot täytetty. CHP-yhteistuotantolaitosten etuna on joustavuus. Ne varmistavat kaukolämmön ja sähkön saannin hyödyntämällä metsäteollisuuden sivuvirtoja resurssiviisaasti ja energiatehokkaasti. Harva meistä tulee ajatelleeksi, että maamme huoltovarmuudelle tärkeissä laitoksissa tuotetaan noin 20 prosenttia Suomen sähköntuotannosta ja talvisin jopa 30 prosenttia, kun sähkön tarve on suurin.
Kuluneen syksyn ajan CHP-laitoksia on ajettu melko pienillä tehoilla. Osasyynä on pitkään lauhana ja lämpimänä pysynyt tuulinen syksy, joka on pitänyt lämmön tarpeen ja sähkön hinnat alhaisina.
Pohjolan Voiman teknologiapäällikön ja Kaukaan Voiman toimitusjohtajan Jarmo Tervon mukaan laitokset ovat nyt valmiina tositoimiin. Lämmin syksy on pidentänyt kesän seisokkia, ja tuo aika on hyödynnetty huolelliseen vuosihuoltoon. Samalla polttoainevarastot on varmistettu. Mahdollinen normaalia kylmempikään talvi ei huoleta.
”Kotovaraisuus on arvokas asia kun puhumme laitosten toimintavarmuudesta. Fossiilisia polttoaineita ei laitoksilla oikeastaan tarvita ja polttomateriaaleissakin laitoksilla ollaan kotovaraisia. Se on tärkeä viesti meille kaikille, kun ajattelemme talvista sähkön kokonaistuotantoa ja -kulutusta,” Tervo sanoo.
Yhteistuotannon tuoma joustavuus on tärkeää – ne tuottavat jopa 30 prosenttia talvipäivien sähköstä
Kaukaan Voima tuottaa lähes kaiken Lappeenrannan kaupungin kaukolämmön. Samalla se tuottaa prosessihöyryä UPM Kaukaan tehtaille, ja siinä sivussa merkittävän määrän sähköä.
”Syksy ja talvi tuo esille yhteistuotantolaitosten suuren edun – joustavuuden. Se on entistäkin tärkeämpää, kun tuulivoiman tuottamaa sähköä on välillä paljon tarjolla ja välillä vähän, me voimme säätää omaa tuotantoamme vastaamaan tarvetta”, Tervo selventää.
”Yhteistuotantolaitokset ovat tärkeä osa sähkön toimitusvarmuutta. Helposti unohtuu, että ne tuottavat jopa 30 prosenttia talvipäivien sähköstä,” hän muistuttaa.
Säätövoimaa viisaasti käytetyistä teollisuuden sivuvirroista
Talvet ovat keskenään erilaisia, mikä heijastuu vuosittain erilaisiin lämmön tarpeisiin. Kriittistä onkin osata arvioida, millaiseen polttoaineen tarpeeseen on kulloinkin syytä varautua.
Yhteistuotantolaitoksilla polttoaine tarkoittaa puuperäisiä biomassoja – käytännössä metsäteollisuuden sivuvirtoina syntyvää puun kuorta, purua ja metsähakkuiden tähdettä, kuten oksia ja latvoja. Sellaista osaa puusta, jota ei voi hyödyntää raaka-aineena. Kaukaan Voiman tapauksessa merkittävä osa polttoaineesta tulee vierestä Kaukaan tehtailta, kuorimon kuorta ja sahan purua.
Arvio polttoaineen tarpeesta tehdään historiadatan ja ennusteiden avulla, mutta pelkkien keskiarvojen varaan Tervo ei kuitenkaan laske. Polttoaineita pyritään varaamaan kylmän talven varalle.
”Meillä tilanne näyttää hyvältä, ja olemme luottavaisia talven tuloon. Venäjän aloittaman hyökkäyssodan jälkeen tuonti itärajan takaa on loppunut ja kotimaisilla puuperäisillä polttoaineilla on ollut kova kysyntä. Tarvittavat polttoaineet on kuitenkin saatu hankittua hyvien pitkäaikaisten kumppanuuksien kautta. Hyvänä puolena on, että polttoaineemme on nyt kokonaan kotimaista, emmekä ole riippuvaisia muista tekijöistä.”
”Haluamme olla mahdollisimman viisas polttoaineen käyttäjä. Tähtäämme aina säästeliäisyyteen ja siihen, että löydämme parhaan energiatehokkuus- ja hyötysuhteen tason,” Tervo sanoo.
Energiatehokkuutta lisääviin ratkaisuihin halutaan investoida
Resurssiviisauden periaate ohjaa yhteistuotantolaitosten polttoaineiden hyötyasteen kehittämistä. Esimerkiksi Porin Prosessivoima päätti investoida savukaasujen lämmön talteenottoon. Vaikka tulevan talven ajoon se ei vielä ehdikään käyttöön, on tilanne jo toinen talvella 2025: tuolloin polttoaineesta saadaan jopa 20 prosenttia lisää energiaa. Merkittävä energiatehokkuuden nosto siis, Tervo muistuttaa.
”Nyt kun polttoaineesta on pulaa, tällaisia ratkaisuja tulee lisää. Eittämättä ikävästä tilanteesta seuraa kuitenkin kaikille hyödyllisiä ratkaisuja. On viisautta, ettei käytettävästä energianlähteestä hukata mitään, vaan siitä saadaan mahdollisimman suuri hyöty.”
Kehitys- ja selvitystyötä tehdään myös entistä enemmän. Esimerkiksi tehtaiden yhteydessä sijaitsevilla laitoksilla selvitetään erilaisten, nyt hukkaan menevien, lämpöjen talteenottoa, jolloin hukkalämpö hyödynnettäisiin lämpöpumppujen avulla kaukolämpönä. Myös lämmön varastointimahdollisuuksia ja niiden hyödyntämistä tutkitaan aktiivisesti.
”Aiheen ympärillä tapahtuu nyt paljon, ja erilaisia energiatehokkuutta lisääviä ratkaisuja ja vaihtoehtoja selvitetään monella taholla. Tämä tarkoittaa energiamuotojen monipuolisuutta ja sitä kautta myös joustavuutta ja toimintavarmuutta,” Tervo toteaa.