Tietotaito kulkee ammattilaissukupolvelta toiselle – avaimina yhteistyö ja kuunteleminen
Ammattilaiseksi ei valmistuta koulusta, vaan ammatin salat opitaan työssä tekemällä ja kuuntelemalla. Osaaminen on pääomaa, joka kannattaa siirtää konkareilta uransa alkutaipaleella oleville. Lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitokset ovat oma maailmansa – energiamarkkina elää muuttuvan maailman mukana ja perinteisten voimalaitosten määrä on kutistunut viime vuosina. Laitoksilla on lämmön tuotannon lisäksi kuitenkin merkittävä rooli nykyaikaisessa, säätökykyisessä sähkön tuotannossa. Pohjolan Voiman yhteistuotantolaitoksilla osaamista vaalitaan ja jaetaan. Parhaiten se onnistuu yhdessä tekemällä.
Jarmo Varmavuo on todistanut isompaa energiatuotannon toimintaympäristön muutosta aitiopaikalta. Uransa vuonna 1985 Mussalon jo nyt puretulta voimalaitokselta aloittanut Varmavuo on työssään kasvanut turbiinitekniikan osaaja, joita Suomesta löytyy enää harvalukuinen joukko. Vuosikymmenten aikana voimaloita on vähennetty, mutta toisaalta nykyiset yksiköt ovat tuottavampia, tehokkaampia ja turvallisempia. Muutoksen myötä kollegoita on vähemmän kuin ennen.
Kaukaan Voiman voimalaitospäällikkö Juha Vuolteenaho on samoilla linjoilla alan muutoksista. Lisäksi sähkömarkkina on muuttunut – vaihtelevan energiatuotannon muotojen, kuten tuuli- ja aurinkoenergian merkitys on kasvanut ja akkuteknologiat kehittyneet. Voimalaitosteknologialta vaaditaan entistä enemmän joustokykyä.
Siksi alan osaajien välinen tiedon jakaminen ja siirtäminen on entistäkin tärkeämpää.
Muuttuvassa toimintaympäristössä tarvitaan sekä vanhoja että uusia taitoja
Suurin osa nykyisistä Pohjolan Voiman yhteistuotantovoimalaitoksista on 14–20 vuotta vanhoja. Itse tekniikka, kuten turbiinit, ei ole juurikaan muuttunut, mutta käyttötapa on. Sähkömarkkinat ovat muuttuneet joustaviksi, ja se tarkoittaa, että tuotannon on sopeuduttava vaihteluun aiempaa useammin ja nopeammin.
”Meillä on edelleen töissä ammattilaisia, jotka ovat olleet mukana voimaloiden rakennusvaiheissa. Kunnossapito on säilynyt melko samanlaisena. Tällaista kokemusta ja tietotaitoa ei voi oikein korvata, mutta sitä voi oppia ja omaksua”, Vuolteenaho kertoo.
Digitalisaatio on tuonut tehostumisen mukana mahdollisuuden koneiden etäkäyttöön, ja sitä kautta lisännyt turvallisuutta. Jarmo Varmavuo muistuttaa, että automaatiojärjestelmät ovat kuitenkin vain apuvälineitä, jotka eivät korvaa ammattilaista.
”Automaation takana on peruskone. Jos automaatio ontuu syystä tai toisesta, niin ihmisten on ymmärrettävä miten koneet toimivat. Automaatiota on osattava valvoa. Siksi käyttäjiltä vaaditaan edelleen perusosaamista.”
Tuoreen energiatekniikan diplomi-insinöörin Juuso Yli-Mikola mukaan kokeneiden ja laajan tietotaidon omaavien kollegoiden kanssa on hyvä tehdä kehitystyötä. Diplomityönsä Pohjolan Voimalle yhteistuotanto- eli CHP-laitosten kehittämismahdollisuuksista tehnyt Yli-Mikola työskentelee energiantuotannon asiantuntijana.
”Diplomityön kautta pystyin tuomaan työyhteisöön tuoretta tutkimustietoa. Voimalaitoksia kehitetään koko ajan, ja kehityksen ymmärtämistä helpottaa, jos tuntee historian. Virkaiältään vanhemmat kollegat, kuten Jarmo Varmavuo osaavat kertoa laitosten ja tekniikan historiasta – antaa kontekstin esimerkiksi tehdyille päätöksille ja toimenpiteille. Heillä on parhaiksi havaittuja käytäntöjä, sekä ehkä tärkeimpänä, he osaavat kertoa myös epäonnistumisista ja virheistä, joista on opittu.”
Energia-ala kiinnostaa – uusia osaajia kasvaa työtä tekemällä ja kollegojen tuella
Nykyään energiateollisuudesta puhutaan ja sitä myös arvostetaan. Kiinnostava ja merkitykselliseksi koettu ala vetää uusia osaajia. Koulutus on kuitenkin vain osa tarvittavasta tiedosta.
”Koulu tarjoaa hyvän ja kattavan teoriapohjan energia-alalle. Työssä tätä pohjaa syvennetään, ja tiedon palaset loksahtavat kohdilleen. Käytäntö on tarjonnut jo paljon ahaa-elämyksiä”, Yli-Mikola kertoo.
”Sopivan haastavat ja monipuoliset tehtävät ovat opettavaisia ja tukevat kehittymistä. Samoin tietysti kannustava ilmapiiri, ja palautteen saaminen ovat tärkeitä oman kehityksen kannalta”, hän jatkaa.
Sekä Jarmo Varmavuo että Juha Vuolteenaho korostavat, että varsinaisiksi ammattilaisiksi kasvetaan vain työn kautta. Myös Juuso Yli-Mikola allekirjoittaa ajatuksen, että työtä opitaan tekemällä, kokeneiden kollegojen tuella.
”Kokemus ohjaa tekemään taloudellisuuden ja käyttövarmuuden kannalta parhaita ratkaisuja, erityisesti huollon osalta. Muiden ammattilaisten tuki on aivan olennaista, ja yhdessä pohtiminen paras tapa löytää ratkaisuja,” Varmavuo sanoo.
”Virheet opettavat aina parhaiten. Yhdessä kollegoiden kanssa tehdessä saa näkökulmia ja laajempaa ymmärrystä. Se tuo varmuutta omaan päätöksen tekoon. Siksi onkin hienoa, että meillä on eri uravaiheissa olevia osaajia”, Vuolteenaho lisää.
Yli-Mikola nostaa esiin myös oman asenteen merkityksen.
”Monipuoliset tiimit ja yhteistyö eri ihmisten kanssa mahdollistavat jatkuvan oppimisen ja kasvamisen ammattilaisena. Tarvitaan kuitenkin myös omaa kiinnostusta työkavereiden työtä kohtaan ja valmiutta kuunnella ja osallistua. Pitää olla nöyrä sen edessä, ettei itse tiedä vielä kaikkea. Tietoa ei voi vain istuttaa muihin, itsekin on oltava kiinnostunut ja aloitteellinen.”
Osaamista jaetaan orgaanisesti mutta myös rakenteita tarvitaan
Vaikka toimintaympäristö muuttuu ja ala kehittyy, niin Pohjolan Voiman omasta osaamisesta on haluttu pitää kiinni. Yhteistuotantolaitosten erityisosaajia on Suomessa aiempaa vähemmän, mutta kaikkea teknistä tietotaitoa ei voi jättää vain laitetoimittajien varaan.
Arkisen tiimityön lisäksi osaamista siirretään koulutuksilla ja yhteisillä tilaisuuksilla, joissa eri uravaiheissa olevat osaajat tuodaan yhteen tiedon lähteille.
”On hienoa, että Pohjolan Voimalla on lisätty tiedon jakamista. Sitä tehdään koordinoidusti ja johdetusti. Esimerkiksi tuotanto-omaisuudenhoidosta vastaavan Kaj Råttsin vetämissä keskustelutilaisuuksissa on ajankohtaiset teemat, joista keskustellaan yhdessä. Niiden tavoitteena on yhteistyön luominen”, Jarmo Varmavuo kertoo.
Juha Vuolteenaho osallistuu eri osakasyhtiöiden voimalaitospäälliköiden yhteisiin tapaamisiin. Säännölliset keskustelut ovat tärkeä tapa jakaa oppia.
”Esimerkiksi häiriötilanteita tapahtuu niin harvakseltaan, ettei kaikille ole voinutkaan osua kohdalle. Jarmon pitämät turbiinikoulutukset ovat myös olleet tärkeitä”, Vuolteenaho sanoo.
Pitkän uran tehnyt Varmavuo pyrkii jakamaan kaiken osaamisensa niin arkisissa työtilanteissa kuin puhumalla erilaisissa koulutus- ja keskustelutilaisuuksissa.
”Omaa tietotaitoa ja kokemusta ei kannata viedä mukanaan eläkkeelle. Siellä sillä ei tee mitään.”
Pääkuvassa Kymin Voiman voimalaitos. Kuva: Kai Tirkkonen