Pohjolan Voiman uutiskirje 2/2026 pääkirjoitus

Hyvä lukija,

Tavallista pidempään jatkunut välillä hyytäväkin pakkasjakso palauttaa ajatukseni perusasioiden äärelle. Samaan aikaan kun on tärkeää käydä keskustelua tulevaisuuden energiamuodoista, on hyvä pohtia, olisiko meillä ainakin osa ratkaisusta jo valmiina silmiemme edessä. 

Teknologia kehittyy, ja oikein hyvä niin. Innovaatiouutisointia seuratessa voi silti unohtua, että jotkut jo pitkään käytössä olleet ratkaisut vastaavat edelleen siihen tarpeeseen, jota varten ne on alun perin kehitettykin.

Tällaisia ovat esimerkiksi lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitokset, joita energianörttikielessä CHP-laitoksiksikin kutsutaan. Ne pitävät paljolti huolta siitä, että lämpöä ja sähköä riittää sekä koteihin että teollisuudelle kylminä kuukausina. Geopolitiikan äkkikäännökset ja ennustamattomuus ovat juurruttaneet energian toimitusvarmuuden osaksi päivittäistä julkista keskustelua. Harvempi tulee kuitenkaan ajatelleeksi, mistä kaukolämpö kotiin tulee. Pääasia, että sitä tulee joka päivä ja kaikkina kellonaikoina, tyytyy moni toteamaan.

Kun katsotaan hyisiä, tuulettomia päiviä, tuottavat yhteistuotantolaitoksemme energiaa parhaimmillaan yhteensä yli kaksi kertaa Olkiluoto 3:n tehon. Kaupungeissa sekä esimerkiksi paperi- ja sellutehtaiden yhteydessä toimivat laitokset ovat luotettavia kaukolämmöntuottajia: niiden käyttämistä ja muuhun käyttöön toistaiseksi soveltumattomista sivuvirroista kuten puun kuoresta, oksista ja latvuksista syntyvällä höyryllä lämmitetään pakkasella kaupunkilaisten kodit. Osa höyrystä ohjataan laitoksen naapurissa sijaitsevan tehtaan prosesseihin. Tuottaapa yhteistuotantolaitos vielä sähköäkin. Eikä aivan vähän, vaan kylminä ja tuulettomina kausina jopa 30 prosenttia päivittäisestä sähköntuotannosta.

Noin 50 vuotta sitten kehitetty yhteistuotantolaitostekniikka ajaa asiansa varsinkin silloin, kun elohopea kipuaa jäisiin lukemiin ja kodeissa aletaan keskustella oikeasta sisälämpötilasta. Yhteistuotanto on ollut Suomen energiajärjestelmän ylpeydenaihe vuosikymmeniä ja sen tarjoamat hyödyt on edelleen tärkeä pitää mielessä.

Suomi tarvitsee investointeja, mutta ei koetellun tekniikan arvoakaan sovi unohtaa.

Yhteistuotannon merkityksen lisäksi käsittelemme tällä kertaa uutiskirjeessämme myös vesivoiman merkitystä sähkön toimitusvarmuuden turvaajana ja investointien mahdollistajana. Vastuullisuus osana ammattitaitoa -juttusarjaamme on myös tullut uusi haastattelu – tällä kertaa vesivoimayhtiömme kumppanin Caverionin äänellä. Jatkamme myös nuorten haastatteluja, sillä nuorissa on tulevaisuus.

Mukavia lukuhetkiä!

Riitta Larnimaa
johtaja, yhteiskuntasuhteet ja vastuullisuus
Pohjolan Voima Oyj